Olen Tarjan ja Taiston poika

Eilen päähäni syntyi niin hauska ajatuskulku, että siitä on nyt kirjoitettava. Olin kävelyllä Pyynikillä .Hetken mielijohteesta päätin riisua kenkäni ja sukkani ja jatkaa sitten matkaa. Voi, miten hauskalta se tuntui. Kävellä nyt avojaloin pitkin pehmeää polkua! Askel kantoi, ilma oli lämmin ja polun pienet painelmat ja kohot hieroivat jalkapohjia niin että päässä saakka tuntui. Aivan kuin maa suutelisi jalkoja allani. Ja niin syttyi lamppu päässäni: maa suutelee jalkojani. Miten kaunista! Rakastuin kielikuvaan oitis. Ajattelin, että se täytyy kirjoittaa ylös, kunnes

Lue loppuun