Päivä 75: Riippuvuuden hoidosta – prosessin vaiheet ja tavoitteet

Sanalla riippuvainen on paha kaiku. Siihen assosioituu väistämättä jonkinlainen heikkous, eräänlainen kykenemättömyys hallita omia tekemisiään. Se, että on riippuvainen jostain, tarkoittaa, että ei itse ole täysin oman elämänsä puikoissa. Tällaiseksi ihmiseksi tunnustautuminen voi olla toisille äärimmäisen nolo paikka, toisille taas sula mahdottomuus. Ongelma tulee pidettyä salassa. Sen voi kieltää jopa itseltään.

Lue loppuun

Päivä 69: Maailman tympein päivä

Eilen oli keikka yksityistilaisuudessa Raumalla, eikä se suoraan sanottuna mennyt kovin hyvin. Olin pettynyt itseeni. Lohtuun vedin illalla hotellin minibaarista suklaat, pähkinät ja oluet. Aamulla ei tehnyt mieli nousta sängystä.

Lue loppuun

Päivä 65: Riippuvuuden kehä

Riippuvaisen käyttäytyminen toistaa usein varsin samanlaista kaavaa, jossa tietyt, enemmän tai vähemmän tunnistettavat vaiheet seuraavat toisiaan. Monesti riippuvuuksista puhuttaessa käytetäänkin kielikuvaa jonkinlaisesta kehästä tai ympyrästä ja kieltämättä varsin osuvasti. Vaikka kuinka monesti olen itsekin päättänyt muuttaa tapojani, olen kerta toisensa jälkeen löytänyt itseni aina lähtöruudusta.

Lue loppuun

Päivä 54: Ahdistus purkautuu

Eilen, kun teatteriesityksemme läpirämpiminen erinäisistä syistä jälleen hieman tökki, purkautui turhautumiseni varsin väärällä tavalla. Menetin totaalisesti hermoni. Tiuskin ja kiroilin. Huusin vittua museossa. Harjoitukset päätettiin keskeyttää, ja kolmen hengen työryhmämme lähti kukin tahoilleen hieman rauhoittumaan. Ulos päästyäni ja kohti lähintä bussipysäkkiä kävellessäni, istahdin hetkeksi rauhoittumaan vastaan tulleen taloyhtiön pihapenkille. Suljin silmäni, vedin raikasta kevätilmaa sisääni ja annoin auringon lämmittää kasvojani. Sitten purskahdin itkuun.

Lue loppuun