Päivä 34: Pojat eivät leiki nukeilla

Viime torstaina lastattiin auto täyteen koomikoita ja suunnattiin kohti Kuopion Pannuhuonetta. Kyseessä oli jälleen kerran niin sanottu treeniklubi. Varsinaisia uusia stooreja  ei testauksessa ollut, mutta sen sijaan kokeilin muutamia vuosi sitten Naurun Tasapainossa kertomiani juttuja. Kyseiseen ohjelmaan tuli kirjoitettua muutama varsin toimiva pätkä, jotka kuitenkin tuli haudattua samantien kun ne tulivat telkusta ulos. Se oli sääli. Olen jo tovin miettinyt, että olisipa kiva kertoa niitä vielä.

Huoli siitä, että ihmiset olisivat muka kuulleet jutut osoittautui turhaksi. Hyvin toimivat, niin aiemmin täällä Tampereella kuin nyt Kuopiossakin. Ehkäpä niiden avulla saan pitkästä aikaa hieman tuuletettua settiä, joka on jo tovin tuntunut osin hieman tunkkaiselta. Semminkin kun tuota uutta materiaalia – eritoten toimivaa sellaista – tuntuu meikäläisellä syntyvän aika hitaaseen tahtiin.

Muut jäivät luonnollisesti Kuopioon yöksi, mutta minä se olin lupautunut perjantaiksi Ykkösen Aamu-tv:seen juttelemaan tästä pornolakostani. Eipä siis auttanut muuta kuin hypätä yöbussiin ja hurauttaa Helsinkiin. Onnikka irtosi Kuopion linja-autoasemalta klo 00.05, ja Kampissa oltiin klo 05.40. Sieltä sitten suoraan Pasilaan, jossa kymmenen minuuttia kestävä haastatteluni alkoi klo 06.45. Kaikkea sitä. Voitte kuvitella kuinka paljon tuli bussissa nukuttua. Unirytmini on tällä hetkellä kohtalaisen sekaisin.

Lauantaina olikin sitten kaksi keikkaa, joista ensimmäinen Rautajärvellä ja toinen TTT-Klubilla täällä Tampereella. Sehän osoittautuikin aivan huikeaksi paikaksi. Olin tuolla lavalla ensimmäistä kertaa, ja keikka meni kyllä kirkkaasti syksyn top 3:een. Tunnelmaa eivät onnistuneet pilaamaan edes muutamat känniset huutelijat. Ilo oli myös katsella kollegojen Walamies ja Eirtovaara työskentelyä. Näitä lisää!

Masturboimattomuuden hyvät ja huonot puolet

Asiaan. Edelleen päällä on sellainen ihme haluton olo, josta olen aiemminkin puhunut. Masturboiminen ei juurikaan kiihota, ja täyttä erektiota on mahdotonta saada aikaan. Silti tumputtamista on pitänyt jatkaa, vieläpä päivittäin. Se on kuin jonkinlainen pakonomainen reaktio, joka täytyy suorittaa, sai siitä nautintoa tai ei. No ainahan siitä sen hetkellisen nautinnon toki saa, mutta mieleeni on juolahtanut, että pitäisiköhän testin vuoksi pidättäytyä ensi viikoksi myös runkkaamisesta. Olen aiemmin pitänyt masturboimisesta pidättäytymistä pornolakon yhteydessä turhana, mutta nyt olen alkanut harkita asiaa, ainakin kahdesta syystä.

Ensinnäkin, tuntuu että se vähäkin kiihotus on tätä nykyä mahdollista saada aikaan vain fantasioimalla maksullisiin naisiin menemisestä tai kalliiden, aidonoloisten seksinukkejen hankkimisesta. Masturboidessa kuvittelen nimenomaan tilannetta, jossa todella toteutan nämä fantasiat. Koska tulevan pikkujoulukauden myötä tilillä saattaa olla tavallisen muutaman euron sijaan vähän enemmänkin valuuttaa, voi näiden asioiden toteuttaminen pian olla myös rahallisesti mahdollista. Sitä en kuitenkaan halua.

Vaikka en olekaan sinänsä maksullista seksiä vastaan (jos se tapahtuu molempien osapuolten omasta tahdosta) en usko, että se on minulle se oikea ratkaisu. Tokihan siitä voisi saada jonkinlaista tyydytystä, ja jopa sitä kaivattua kokemusta, mutta en todellakaan halua tuhlata seksiin tai pornoon enään yhtäkään euroa. Toiseksi uskon, että se aito kahdenvälinen kontakti ja läheisyys on kuitenkin se juttu, jota minun kannattaa tavoitella.

Toinen tumputustauon puolesta puhuva seikka ovat sen mahdollisesti mukanaan tuomat hyvät vaikutukset. Vaikka pidättyväisyys varmasti nostaa haluja – ja täten lisää ehkä myös sortumisen vaaraa  – ovat monet eri tukifoorumeilla raportoineet kertoneet, kuinka energisyys, yleinen jaksaminen ja jonkinlainen viriiliyden tunne ovat masturboimisesta pidättäytyessä kasvaneet. Moni on kertonut kuinka vastakkainen (tai oma jos niikseen tulee) sukupuoli on alkanut kiinnostaa ihan eri lailla. Flirtti on lisääntynyt ja uskallus ottaa se kuuluisa ensimmäinen askel on kasvanut. Parisuhteessakin seksi on monien mukaan parantunut.

Kuulostaa loogiselta. Jos on tavallaan antanut itselleen ”luvan laueta” ainoastaan kahdenvälisessä seksissä, ajanee tällainen pidättyväisyys lienee luonnollisesti sitä kohti.

Jokainenhan olemme tietysti yksilöitä ja mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Sitä paitsi kaikille kumppanin löytäminen ei välttämättä ole niin helppoa tai edes mahdollista. Miksipä tällöin masturboimisen itseltään kieltäisi? No, jos sen kokee jollain tavalla häiritseväksi – kuten näköjään minä nyt – voi siitä kuitenkin yrittää olla vaikka edes hetken erossa. Katsoa mitä se tuo tullessaan, jos mitään.

Päätös josta voi kerrankin olla ylpeä

Tuo nukkemaininta vaatinee ehkä hieman avaamista. Olen tosiaan jo tovin fantasioinut aidonoloisten seksinukkejen tilaamisesta. En tiedä kuinka yleistä moinen yksinäisten tai pornokoukussa olevien keskuudessa on, mutta ehkä olen ajatellut sen kuitenkin olevan verran noloa, että olen tietoisesti vältellyt täällä kirjoittamasta aiheesta.

Muutamaan otteeseen näiden kuluneiden vuosien aikana olen parin-kolmensadan euron arvoisen nuken jopa tilannutkin. Voin kuvitella kuinka typerältä tämä voi nyt kuulostaa. Täällä minä, aikuinen, terve ja muuten ihan menevä mies olen hässinyt jotain ihme nukkea. Puolustukseni mainittakoon, että kyseessä ei ole ollut mikään perinteinen ”pumpattava barbara” vaan hintansa mukaan hieman uskottavanoloisempi dolly, jossa osat osista ovat olleet silikonia. Yhdistettynä puhelinseksiin ja pornoon nuket ovat toisinaan tuoneet varsin kiihottavan lisän omiin leikkeihin.

Niin tai näin, se on kuitenkin ollut NUKKE. Tästä(kin) asiasta kirjoittaminen ja julkisesti kertominen saa minut jälleen kerran näkemään kuinka päätöntä ja hallitsematonta toimintani on ollut. Huh.

Se mistä unohduin viime keväällä unelmoimaan, ei kuitenkaan olisi ollut mikään parinsadan euron sijoitus. Ei edes tuhannen. Ei. Nykyään on mahdollista tilata itselleen täysin kustomoitu, kokonaan silikonista valmistettu aidonoloinen ja -kokoinen seksinukke, joiden hinnat vaihtelevat vajaasta parista tuhannesta vajaaseen kolmeen tuhanteen euroon.

Olin tiennyt tällaisten nukkejen olemassaolosta jo ennenkin, mutta ajatus niiden tilaamisesta ei tietenkään käynyt mielessäkään, koska se ei koskaan ollut taloudellisesti mahdollista. Alussa mainitun Naurun tasapaino -kilpailun finaalipaikan myötä olin kuitenkin keväällä mukana suurella konserttisalikiertueella, ja tiesin, että tuloissani tulee tapahtumaan melkoinen piikki. Tästä johtuen koitti keväällä hetkiä, jolloin ajatus yhden tai useamman nuken tilaamisesta ei yksinkertaisesti jättänyt rauhaan. Olin niinkin pitkällä, että otin yhteyttä eri tahoihin, jotka kyseisiä tuotteita valmistavat. Kyselin nukeista, niiden ominaisuuksista sekä mahdollisista alennuksista, jos päätyykin tilaamaan useamman nuken.

Luojan kiitos minulla oli sen verran järkeä, etten sortunut moista typeryyttä tekemään. Käytännössä sijoitin rahat joilla olin ajatellut ostaa nuket, Perun matkaan. Vaikka kyllä sekin maksoi, oli reissu joka ikisen sentin arvoinen. Luulen, että jos en olisi tuota matkaa tehnyt, ja ayahuasca-seremonioihin osaa ottanut, en olisi nyt tässä kirjoittamassa tätä päiväkirjaa. En olisi koskaan uskaltanut ottaa näitä asioita puheeksi kotona, enkä varmasti taannoisesta pikku kuopasta huolimatta voisi nyt niinkään hyvin kuin nyt voin.

Myönnettäköön, että kyseessä oli aika äärimmäinen ratkaisu, mutta ehkä olin sen tarpeessa. Äärimmäistä olisi myös ollut laittaa sama summa johonkin elottomaan leluun. Jos näin olisi käynyt, luulen, että  olisin pettymyksestä pinkeänä saattanut hyvinkin päästä jonkinlaiselle itseinhon uudelle tasolle. Olisin melko varmasti jatkanut pornon kuluttamista ja olisin mitä luultavammin sulkeutunut entistä enemmän kämppääni.

Tai sitten en. Sitähän ei voi tietää. Eikä tarvitsekkaan. Kuten viime postauksessa runoilin, on joka hetki täydellinen sellaisena kuin se on. Nyt olen tässä, makaan ja voin hyvin. Tai no, ainakin kohtalaisesti.

Intoa ilmassa 

Hmm. Kello on kahtakymmentä minuuttia vaille yksitoista illalla. Tarkoitus oli ehtiä lähikauppaan ostamaan aamiaistarvikkeet, mutta sehän sulki ovensa jo neljäkymmentä minuuttia sitten. No, mitäs pienistä. Sainpahan tekstin kirjoitettua. Huomaan, että julkaisujen tahti on alun innostuksesta hieman hiipunut.

Täytyy myöntää, että odotan innolla ensi viikkoa. Luvassa on vähän kaikenlaista. Huominen on täynnä juoksevien asioiden hoitoa ja tiistaina olen lupautunut ystävälle muuttoavuksi. Keskiviikosta sunnuntaihin onkin sitten keikat joka ilta. Tie vie Tampereelta Nurmekseen ja sieltä Kajaanin kautta Helsinkiin. Luvassa on pari yksityistilaisuutta, yksi perus klubikeikka, yksi treeniklubi sekä kauan odottamani Tasapaino -show Heikin ja Matin kanssa Helsingin Gloriassa. Kevään kiertue meni jo, mutta mehän ei luovuteta. Ikinä.

Uusin kirjatilaus on myös saapunut, sen muassa monien mainostamat Paula Hallin Understanding and treating Sex Addictions sekä Charles Duhiggin Tapojen voima. En malta odottaa että pääsen ahmimaan.

Juu. Tässä mielentilassa unta on lienee turha vähään aikaan odottaa. Kaikesta tästä huolimatta päätin, että pakotan itseni aamulla ylös ihmisten aikaan, olin sitten nukkunut tai en. Kello on soimassa kahdeksalta. Saa nähdä kuinka käy.

PS Koska syksyssä on aina ihan liian vähän pinkkiä, niin tähän loppuun vielä yksi kuva taannoiselta ex tempore -syyskävelyltäni. Kaunista alkanutta viikkoa itse kullekin!

lehti1

17 thoughts on “Päivä 34: Pojat eivät leiki nukeilla

  1. Morjens!

    Olen lueskellut blogisi kirjoituksia ja haluan kiittää siitä, että kirjoitat. En itse ole koskaan ollut pornoaddikti, mutta monenlaisia muita riippuvuus- ja muita mielen onglemia minulla on ollut. Siksi tämäkin blogi tuntuu osin omalta, vaikka riippuvuuden kohde ei olekaan tuttu.

    Kirjoitan kommentin siksi, että luin eilen uutisen, joka näyttäisi tukevan ajatusta masturbaation välttämisen hyvistä vaikutuksista: http://yle.fi/uutiset/3-9259438

    Toki tuo juttu on vielä tutkimatta, mutta jotain viitteitä lienee saatu. Samalla seksuaaliterapeutit joutunevat hieman perumaan puheitaan, joita olet aiemmin kritisoinut kirjoituksissasi.

    Liked by 1 henkilö

    • Joo, monissa riippuvuuksissa on kyllä tosi paljon samaa vaikka se varsinainen riippuvuuden kohde vaihtelisikin.

      Kiitos linkistä ja vinkistä. Ihan mielenkiintoinen juttu ja huomio. Itse en siis todellakaan ole masturboimista vastaan, eikä tuostakaan voi kyllä suoraan vetää ajatusta että itsetyydytys olisi huono juttu. Mutta tällaisena ongelmakäyttäjänä ja pornomielikuvista eroon pääsyn apukeinona sitäkin voi siis kyllä kokeilla.

      Tuntuu, että tuolla Kontulalla on tapana vetää monissakin asioissa vähän linjoja suoriksi ja tehdä tulkintoja, joita muilla on vaikea niellä.

      Tykkää

  2. En ole pahemmin perehtynyt tantraseksiin (se on aihealue, joka minua kyllä kiinnostaa ja johon haluan sukeltaa sitten kun seurustelen), mutta olen ollut ymmärtävinäni, että siinä – ainakin välillä – vältetään siemensyöksyä, koska se vie energiaa.

    Pakonomainen tumputus ei varmaankaan tyydytä. Voisikohan yksi vaihtoehto olla jättää homma puolitiehen? Nauttia niistä tuntemuksista mitä kokee, mutta lopettaa se kesken kaiken ja jatkaa taas joskus toiste. Ja sitten jonakin päivänä mennä vaihteeksi loppuun saakka. Voisi luulla, että tuollainen voisi vahvistaa tuntemuksia. (Ei se ”kädet pois housuista” -vaihtoehtokaan varmasti huono ole. Mutta kun miehen on monestakin syystä hyvä tyhjentää pussit säännöllisesti, tuntisikohan masturbointiin palatessaan jotenkin huonoa omaatuntoa? Hmmm…)

    Ajatuskin tuollaisista tuhansien eurojen nukeista tuntuu tosi surulliselta. Kaupunki on pullollaan yksinäisiä ihmisiä, jotka kaipaavat lämpöä ja läheisyyttä ja toisaalta on ruudun täydeltä pornoa ja ihmistä esittäviä seksinukkeja. Mikä meistä tekee niin vieraantuneita? Tuosta vieraantumisesta oiva kuvaus on Crash -elokuva. Siinä James Spaderin ja Holly Hunterin esittämät hahmot saavat seksuaalista nautintoa autokolareista. Seksiä, valheita ja videonauhaa -leffa (jossa myös ihana James Spader, nykyään hän näyttää eltaantuneelta namusedältä) kuvaa myös vieraantuneisuutta; Spaderin esittämä roolihahmo kuvaa naisia kertomassa seksielämästään. Crashia en ehkä suosittelisi sinulle katsottavaksi (koska siinä on muistaakseni aika intensiivistä kuvastoa), mutta se toinen leffa voisi olla sinulle hyväksi. On aika liikuttavaa miten hän elokuvan myötä haluaa päästä pois fantasiamaailmastaan oikeaan elämään.

    Liked by 1 henkilö

    • Joo, mä oon tuon Crashin kyllä joskus nähnytkin. Oli muistaakseni aika kiehtova elokuva. Heh, kiitos huolenpidosta mutta ole kuitenkaan päättänyt vältellä tavan elokuvia, vaikka niissä k18 -matskua olisikin. Se voisi ehkä olla jo liian rajoittavaa.

      Tuo on kyllä totta, että jonkinlainen vieraantuminen on tänä päivänä aika yleistä. Ja se yksinäisyys. En halua kuulua niihin jotka maalailevat kuvia siitä, kuinka maailmassa on menossa koko ajan vain huonompaan. Päinvastoin uskon, että olemme matkalla koko ajan kohti parempaa, mutta varmasti tässä matkassa on myös mutkia mukana. Ehkä tietotekniikan, somen ja kannettavien päätelaitteiden yleistyminen, yksilöä korostava kulttuurimme ja populaarikulttuurin luomat ulkonäkö- ja muut paineet saavat meidät helpommin käpertymään kuoriimme kuin aiemmat sukupolvet.

      En tiedä. Ulos vaan ja ihmisille juttelemaan.🙂

      Tykkää

    • Niin, ja tuo puolitiehen jättäminen. Hmm… en tiedä onnistuisiko se. Joku täällä joskus kommentoikin että oli moista harrastanut. Oli tuonut aikamoiset kivut kvieksiin.🙂

      Tykkää

  3. Itse en ymmärrä lainkaan miten joku nukke voisi olla kiihottava ja ikinä en sellaista hankkisi.En myöskään ole koskaan ostanut seksiä mutta noin ihan ajatusleikkinä mietin että kyllä sillä parilla kolmella tonnilla saisi varmasti jo 4-5 suht laadukasta panoa alan ammattilaiselta eli joko tai-tilanteessa uskoisin kyllä aidon -vaikkakin maksetun- tavaran voittavan nuken tarjoamat ihanuudet.

    Liked by 1 henkilö

    • No varmasti, näin uskon yllä itsekin. Halusin avata tuotakin puolta koska se kertoo hieman siitä kuinka epätovoiseksi meininki oli mennä. Tai menikin. Kaikkea sitä tekeekin välttääkseen aitoa kontaktia!🙂 En lainkaan ihmettele jos tuollaista toimintaa voi olla melko vaikea ymmärtää.

      Tykkää

  4. Runkkauslakossa on tullut oltua useampaan kertaan tosin elän nyt parisuhteessa eli siinä mielessä helpompaa koska paineet voi laskea muullakin tavalla. Tottakai sortumisia on tapahtunut ja niitä seuraa aina morkkis mutta jo viikon pituisen lakon aikana paine nousee jo niin kovaksi ettei enää ajatuksiin juuri muuta enää mahdu kuin seksi/porno. Runkkaamista kannattaa kyllä vähentää ihan senkin takia että jos ja kun pääsee harrastamaan ihan oikeaa seksiä niin vehjekkin toimii paremmin kun ei sitä joka päivä omin käsin hiero. Suosittelen aloittamaan muutaman päivän lakolla ja pikkuhiljaa kerta kerralta pidentämään keston siihen viikkon niin ei heti alkuun pääse paineet liian kovaksi ja sitä kautta vaarannu sinun pornolakkokin. Niin ja niistä nukke fantasioista vielä sen verran että meillä kaikilla on monenlaisia fantasioita mutta ehkä ne on parempi jättääkkin fantasioiksi koska ei ne välttämättä tosi elämässä olisikaan niin mahtavia kokemuksia.

    Liked by 2 people

  5. Pornolakko on pitäny oikeastaan hyvinki helposti. Tumputus on vähentyny kans, muttei loppunu. Oon toki pitäny jopa viikonki tauon. Mutta😔 silti ei livenainen saanu riittävästi tulta muniin viikonloppuna. Ensin nousi hyvinki, mutta sitte lässähti. Muuten on aamulla ollu hyvinki virkeä heppi, mutta tosipaikas ei. Toki oli tullu juotuaki, mutta emmä sitä pidä syynä. Vittu, paraneeko tästä ikinä?

    Liked by 1 henkilö

    • No worries, varmasti paranee! Se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta uskon että homma vaatii vaan sitä kuuluisaa aikaa ja kärsivällisyyttä. Vaikka oletkin pystynyt olemaan erossa pornosta ja niitä aamustondiksiakin on ilmennyt, voi oikean kahdenkeskisen seksin yhteydessä paineet(tietoiset tai tiedostamattomat) olla silti sen verran suuria, että erektiota on vaikea pitää yllä. Tuo on siis täysin normaalia, jos pornon käyttäminen on ollut pitkään ongelma. Missään nimessä ei kannata luovuttaa.

      Sen sijaan ole itsellesi armelias ja ole huoletta ylpeä tähänastisista saavutuksistasi. Itse en esim. ole ajatellut ottaa mitään paineita seksistä, seurustelusta tai minkäänlaisesta sutinasta nyt vähään aikaan.

      Ehkä jos/kun seuraavan kerran olet harrastamassa seksiä, voit- jos se tilanteen sopii tai ei tunnu kiusalliselta – mainita, että sinulla on ollut ongelmia saada heppo seisomaan. Ehkä kun sen sanoo ääneen – ja jos toinen ymmärtää – homma voi helpottua. Tuo on tietysti mahdollista ainoastaan jos tilanne on sen verran vapautunut, että siitä voi puhua.

      Ainakin kannattaa ehkä kokeilla sitä pientä muutaman päivän pidättäytymistä sekä erektiolääkkeitä tueksi ja turvaksi.

      Tähän sopii jälleen yksi klisee: Aika parantaa haavat.🙂

      Tykkää

    • Suosittelen lopettamaan sen runkkaamisenkin, sitten ne hyödyt alkaa lopulta näkyä siellä sängynkin puolella mutta siinäkin menee aikaa. Kun on runkkaamatta, niin sitä innostuu sitten pienemmistäkin eroottisista tapahtumista.

      Tykkää

  6. Kyllä se helpottaa lopulta ja mitä paineiden kasvamiseen runkkutausta tulee, niin ne ovat pahimmillaan jossain 14-60 päivän kohdalla. Sitten alkaa helpottaa ja lopulta tauko ei aiheuta paineita ollenkaan.

    Liked by 1 henkilö

  7. Mahtavaa, että puhut ongelmastasi näin avoimesti ja noloiksi tuntemistasikin jutuista, todella rohkeaa. Itse en ole koskaan ollu kiinnostunut pornosta noin niinkuin elävänä kuvana, luen mielummin eroottista kirjallisuutta tai sarjakuvaa, ja niiden ääressä saan paljon suuremmat kiksit kuin feikin seksiteatterin, mutta makunsa kullakin. En tiedä lasketko kirjallisuuden myös pornoon, oletko lakossa myös eroottisesta kirjallisuudesta? Jos et, suosittelen, löytyy varmasti mental pornoa miehiseenkin makuun.

    Kyllä nostan hattua, että teet jotain ongelmallesi.
    Itse entisenä stripparina sanon, että sääliksi välillä meinaa käydä niitä miehiä, jotka tulevat klubille, käyttävät illassa koko tilinsä tyttöihin ja shamppanjaan. Siellä ku se tumputtaminen pitää hoitaa ihan itse, ei ne tytöt todellakaan elimeen koske, mutta omaan värkkiinsä kyllä esittelevät ja voivat vähän hivelläkin edessä, mutta anelu ei auta, ne tytöt ei anna rahallakaan.
    Sitten jälkeenpäin soittavat ja valittavat, että luottokortilla on tonnitolkulla miinusta, ja tulevat kuitenkin taas kuukauden kuluttua takaisin, ja sama toistuu vuodesta toiseen. Joskut vaan ovat niin koukussa siihen, että joku on lähellä ja esittää kiinnostunutta, kun kotona sitä ei saa tai ole tarjolla lainkaan. Tottakai nekin ihmiset tietävät, että se on teatteria, mutta se on fantasia, kuten pornokin. Oma riippuvuutensa.
    Tulet säästämään pitkän pennin tällä projektillasi.

    Voimia kokeiluun, you can do it!

    Liked by 2 people

    • Moi!

      Kiitos tsempistä. Ja juu, enpä tiedä, kai se kirjoitettukin eroottinen matsku pornoksi lasketaan. Itse en ole siihen juurikaan isommin tutustunut, paitsi joskus nuorempana jonkun seksinovellin jostain lehdestä lukenut. Taitaa olla niin, että naiset kiihottuvat helpommin kirjoitetusta matskusta kuin miehet. Ainakin täällä on muutamakin naispuoleinen henkilö nimittäin kertonut tekevänsä samaa

      Kiitos kun jaoit tuollaisenkin näkökulman. Surullisia tarinoita ja riippuvuuksia on kyllä maailma täynnä. Kuulostaa hyvin samantapaiselta kuin esim. puhelinseksilinjoille soitteleminen itsellä. Pakko jatkaa vaan vaikka tietää, että rahat menee ja se on vaan näyteltyä. Jostain syystä en itse koskaan ole harrastanut moista livehommaa. Ehkä hyväkin niin.

      Tykkää

  8. Suosittelen kokeilemaan runkkaamattomuutta! Siitä tulee hyvä ja energinen olo. Olin taas viikon itse runkkaamatta. Paineet ei olleet erityisen suuret mutta jotenkin annoin itselleni luvan purkaa paineet ja sitten menikin taas pari päivää vimmatusti runkaten (tänäänkin jo kolme kertaa). Nyt on olo surkea, täysin tyhjentynyt ja tyhjä. Mutta pornoon en retkahtanut! 😀Huomenna jatkuu runkkulakko.

    Myönnän että itsellänikin on ollut nukkefetissejä ja olen haaveillut nukeista mutten ole koskaan toteuttanut, enkä seksileluihin ole muutenkaan juuri sijoittanut. Toisaalta pornon saralla on tullut kahlattua kaikki kategoriat ja aina uusista jutuista jotain uutuuden viehätystä on löytynyt. Kun johonkin on kyllästynyt, on aina jotain sairaampaa ja perverssimpää haettu tilalle. Alkaa pornolakon hyötyjä tulla esiin, ei enää pyöri se asia jatkuvasti mielessä. 😊

    Liked by 1 henkilö

    • Hyvä homma. Jos siis ei kaikki perverssit mielessä pyöri.

      Tuo on myös verrattain yleistä, että kun sinne eri kategorioiden ja genrejen viidakkoon eksyy, niin jossain vaiheessa se ”normimatsku” ei enää tunnukaan miltään. Täytyy etsiä vaan rajumpaa ja rajumpaa kamaa. Moni on kertonut että on tullut ihan paha olo kun on tajunnut millaista kamaa katsoo. Ettei aiemmin olisi ikinä uskonut kiihottuvansa moisesta.

      Tästäkin voisi joku päivä ehkä kirjoittaa….

      Liked by 1 henkilö

  9. Mulle pornon katsominen ja masturbointi ovat yhtä pahoja asioita, molempiin olen koukussa. Eilen lopetin taas kerran, mutta nyt olen päättäväisempi kuin ennen. Kiitos tämän bloginkin. Ei ole enää järkeä jatkaa samalla vanhalla linjalla, se vaikuttaa liikaa elämän haluun ja iloon.

    Kun alkaa masturbointilakkoon, niin muutokset mielialassa huomaa muutamassa päivässä. Tosin panettaa ihan pirusti ja sen panetuksen voi laukaista vaikka kuinka pieni asia.. Mutta vähitellen sekin menee ohitse. Itselläni on vähän se ongelmana, että kohtuus ei tahdo oikein pysyä missään asiassa.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s