Päivä 14: Pornon aiheuttamien ongelmien vähättelystä

Viime perjantaina tuli otettua osaa Ylen Perjantai-lähetykseen, jonka aiheena oli seksi ja porno. Oma osuus jäi verrattain lyhyeksi, vaikka alun perin aikaa asian avaamiseen oli varattu enemmänkin. Lähinnä se jäi kommentiksi, että tällaistakin voi olla. Hyvä kuitenkin näinkin. Mitä enemmän pornoriippuvuus ja pornon haittapuolet ovat esillä, sitä enemmän aiheeseen varmasti kiinnitetään huomiota.

Hieman jäi kaivelemaan se, kuinka Sexpo-säätiön koulutusvastaava, seksuaaliterapeutti Karoliina Vuohtoniemi puheenvuoroni jälkeen mainitsi, että pornoriippuvuus on kaikesta huolimatta melko harvinaista.

Onko todella? Nettiin viime vuosina ilmestyneet lukuisat vertaistukifoorumit ja niiden jo sadattuhannet jäsenet, kuten myös tämä oma pienimuotoinen avaukseni sekä sen saama huomio ja palaute, kertovat hieman toista tarinaa.

Kymmenet ja taas kymmenet ihmiset ovat jakaneet tarinoita omista pornokoukuistaan niin sähköpostitse, facebookissa kuin täällä blogissakin ja kuvauksia tippuu koko ajan lisää. Jotkut tutut ja puolitutut ovat minut nähdessään sanoneet asian jopa ääneen, heittäneet kuin ohimennen: ”Onhan sitä joskus ollut itselläkin vähän samaa.” Tällaisen asian kertominen kasvotusten on jo aika iso juttu. Ihmisillä tuntuu olevan tarve puhua.

Mitä saamaani kommenttien määrään tulee, kyseessä on tietysti vain pisara valtameressä kun lukua vertaa siihen, kuinka moni pornoa todella katsoo. Osa on silti kommenteissa esittänyt huolensa siitä, miten pornon aiheuttamia ongelmia ja haittapuolia tunnutaan mediassa vähättelevän, niin julkkiskommentoijien kuin alan asiantuntijoidenkin taholta. Päinvastoin, usein pornon valtavirtaistuminen ja yleistyminen tunnutaan nähtävän mediassa ainoastaan hyvänä ilmiönä, jonkinlaisena seksuaalisen vapautumisen airuena.

Se on varmasti sitäkin, mutta koska pornon katsominen on tätä nykyä niin yleistä kuin se on, ja koska kyseessä on kuitenkin niin yksityinen ja nolo asia kuin se on, juontuu mieleen väistämättä kysymys: Kuinka monelle porno on ongelma josta ei vain uskalleta puhua? Olisiko tuo mainittu pisara kuitenkin jäässä, ja kuitenkin vain se kuuluisa jäävuoren huippu?

Miksi emme enää pane?

Reilu vuosi sitten ilmestyneessä Yle uutisten jutussa psykologi ja seksuaaliterapeutti Marjo Tossavainen paljastaa tehneensä yllättävän havainnon: Suomalaiset harrastavat vähemmän seksiä kuin ennen.

”En vielä 20 vuotta sitten tavannut näin paljon eri-ikäisiä pariskuntia, joilla ei ole oikeastaan minkäänlaista seksipuuhaa keskenään” Tossavainen kertoo.

Vaikka jutussa pääsyy seksin vähyyteen nähdäänkin kiireessä ja stressissä, tuntuu Tossavainen kuuluvan niihin, jotka ovat tunnustaneet nettipornon ainakin yhtenä osatekijänä seksihalujen vähenemisessä.

Kyseessä ei ole mikään yksittäishavainto. Väestöliiton toteuttaman Finsex-tutkimushankkeen mukaan suomalaisten yhdyntämäärät nimittäin ovat kuin ovatkin selkeässä laskussa. Tämä on näkynyt kahtena edellisenä kertana kun aineistoa on kerätty, vuosina 2007 ja 2015. Merkille pantavaa on, että samalla kun yhdynnät  ovat vähentyneet, on masturboiminen puolestaan lisääntynyt. Molemmat muutokset ovat tapahtuneet niin sukupuoleen kuin parisuhdestatukseen katsomatta.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu ympäri Eurooppaa. Missään ongelma ei kuitenkaan ole äitynyt niin pahaksi kuin Japanissa, jossa jo puolet väestöstä ei harrasta enää lainkaan seksiä (suoraa yhteyttä pornoon tästä ei varmastikaan voi vetää, mutta trendi tuntuu olevan maailmanlaajuinen).

Seksin vähenemistä sivuttiin myös Perjantai-ohjelmassa. Konsensus vieraiden kesken tuntui olevan tuttu pornon vaikutuksia vähättelevä. Tämä hämmentää. Kun omasta kokemuksesta tietää miten vaikeaa pornokoukusta on päästä eroon, ja eritoten koska saman, jo mainitun Finsex-tutkimuksen mukaan myös pornon katsominen on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 2007 (jolloin se ymmärtääkseni oli mukana kyselyssä ensi kerran) on yhteyttä pornon katsomisen ja seksin vähyyden välillä vaikeaa olla näkemättä.

Toinen itseni yllättänyt seikka on se, että seksin vähenemistä – oli sen syy mikä tahansa –  ei tunnuta pidettävän huolestuttavana ylipäätään. Kyseessä tuntuu jälleen kerran olevan pelkästään hyvä asia. Vuohtoniemi yltyi lähetykssä jopa ylistämään suuntausta:

”Sehän on aivan loistava juttu jos ihmiset harrastaa sooloseksiä enemmän. Siis wau, hyvä suomalaiset.”

Hänen logiikkansa oli, että koska itsetyydytys on ollut meillä tabu jota hävetään, on vain hyvä asia jos sen kanssa on alettu olemaan enemmän sinut.

Tottahan tuokin on, mutta jos masturboiminen menee ohi toisen ihmisen kanssa koettavan läheisyyden ja sen kahdenkeskisen seksin, niin ainakin minä – en asiantuntijana, vaan ihmisenä – olen kyllä hieman huolissani.

Hämmentävää on myös se, miten Finsex-hankkeen tutkimusvastaava, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliiton sivuilla asian ilmaisee. Hän kysyy, onko suomalaisten kiinnostus seksiin nyt sitten yhdyntöjen vähenemisen myötä hiipumassa, ja vastaa kysymykseensä heti perään itse:

”Ei suinkaan. Tämä käy ilmi, kun paneudumme tuoreisiin tietoihin suomalaisten itsetyydytysaktiivisuudesta. Siitä onkin tullut nykypäivänä entistä suositumpi seksitrendi.”

Itsetyydytys onkin siis vain seksitrendi, joka ei ainakaan Kontulan vertailussa tunnu kalpenevan lainkaan toisen kanssa harrastettavan seksin kanssa. Olen sanaton. Ei kai tämä voi hyvä asia olla?

Kannattaa toki muistaa, että minun näkemykseni asiasta voivat olla hieman värittyneitä. Tunteet puhuvat, ja asiat on helppo nähdä mustavalkoisena. Tokihan minä olen runkkaamiseen tympääntynyt, kun sitä on jatkunut läpi elämän ja aidot romanttiset suhteet ovat huutaneet poissaolollaan. Silti ilmassa on pientä kieltäisen makua.

Tämä ei ole nyt missään nimessä mikään hyökkäys Vuohtoniemeä kohtaan – ehdimme jutella niin ennen kuin jälkeen kuvausten ja varsin hyvässä hengessä. Täytyy myöntää, että hieman toisin on Kontulan kanssa.

Johtavan tutkijan mielipide, jota on vaikea uskoa

Imagessa julkaistiin huhtikuussa vuonna 2014 herkullinen Erkka Mykkäsen ja Antti Bergin kirjoittama artikkeli, jossa miehet vaihtoiva osia kuukaudeksi – toinen kun oli pornon päivittäiskuluttaja ja toinen ei ollut katsonut pornoa koskaan. Artikkelissa Berg haastatteli myös Kontulaa. Jos vielä hetki sitten olin sanaton, kyseistä artikkelia lukiessa alkaa pistää jo vihaksi.

Artikkelissa Kontula nimittäin kyseenalaistaa koko ajatuksen, että porno voisi olla addiktoiva päihde. Hän mainitsee pornoon liittyvässä addiktiokeskustelussa käytettävän  tieteellistä kieltä, vaikka aiheeseen ei olla lainkaan perehdytty, ja että sen pohjalla ovat Yhdysvalloista levinneet arvolatautuneet liikkeet, jotka haluavat demonisoida pornon. Kuten niin moni muukin asiantuntija, tuntuu Kontulakin näkevän vain pornon hyvät puolet, kuten sen, että suomalaiset ovat oppineet pornosta viiveellä suu- ja anaaliseksin. Kontulan mukaa suomalaisista on tämän myötä tullut tyytyväisempiä seksielämäänsä. What?

Alan ymmärtää kommentoijien huolia. Kun on vuosikausia kokenut pakonomaista tarvetta katsella pornoa vaikka se looginen puoli aivoista on koko ajan toitottanut, että ”Sinun täytyy lopettaa, tämä ei ole sinulle hyväksi”, on tällaista tekstiä hankala lukea.

Ehkä elän nyt jonkinlaisessa runkkarin kuplassa, mutta lukemistani tarinoista huokuu ahdistus, huoli, toivottomuus ja kontrollin puute omasta toiminnasta – ei arvolatautunut pornon demonisointi. Toki muutama uskovakin on huolensa esittänyt, mutta näilläkin kommentoijilla päällimmäisenä pontimena tuntuu olevan pornon kielteinen vaikutus omassa elämässä, ei niinkään se, että sen katsominen olisi syntiä.

Kontulan vähättely ei jää tähän. Artikkelissa hän kieltää myös pornon katsomisen yhteyden erektiohäiriöihin:

”On myös väitetty että pornonkatselu miehillä vaikuttaisi siihen, että heidän erektiokykynsä heikkenisi. Omissa seurantatutkimuksissani, jotka kattavat vuosikymmeniä, aktiivisesti pornoa käyttävillä miehillä ei ollut muita enemmän erektio-ongelmia. Mutta Yhdysvalloissa on siirrytty siihen, että ’no, nämä vanhat tutkimukset eivät ole päteviä, kun silloin ei ollut high speed -pornoa saatavilla’. Aina siirretään hypoteesia johonkin, mitä ei ole vielä voitu todentaa.”

En tiedä mihin hypoteesia on aiempina vuosina tai vuosikymmeninä siirretty, mutta kyllä, ongelma on NIMENOMAAN juuri tuossa, Kontulan itsekin mainitsemassa high-speed -pornossa. Maailma ei pornon suhteen ole enää hetkeen ollut, eikä enää koskaan tule olemaan entisensä.

Muuttunut maailma

Ensimmäiset nettiselaimet alkoivat yleistyä tavan kansan keskuudessa 90-luvun puolivälissä, vasta kaksikymmentä vuotta sitten. Ja siinä missä ensimmäiset nettipornosivustot olivat vielä täynnä pikselimäisiä, hitaasti latautuvia kuvia, ja elokuvien imuttaminen kesti iäisyyden, alkoi aivan uudenlainen nettiporno, lyhyiden videoklippien ja kuvagallerioiden täyttämien sivustojen viidakko, levitä world wide webiin 2000-luvun alussa. Pornoa ei enää tarvinnut ladata koneelle, sitä pystyi katsomaan suoraan striimattuna netistä. Tämä loputon ihana suo vei minutkin mennessään, kun siihen toden teolla vuonna 2003 tutustuin.

Tänä päivänä olemme tilanteessa jossa kenellä tahansa on missä ja milloin tahansa pääsy minkälaiseen sisältöön tahansa. Koko ajan, taukoamatta, yksityisesti, kenenkään häiritsemättä ja iästä riippumatta. Kymmenessä sekunnissa kenellä tahansa on mahdollisuus saada kannettavansa, tablettinsa tai älypuhelimensa ruudulle sama määrä pornoa kuin jonka haalimiseen 90-luvulla olisi ollut vannoutuneellakin harrastajalla kulunut vuosia. Puhumattakaan siitä kuinka kalliiksi se olisi tullut – nythän kaikki on ilmaista (toki niitä maksullisiakin sivustoja löytyy, mutta you get the point).

Muutos pornon saatavuudessa, määrässä ja sen sulautumisessa osaksi jokapäiväistä arkielämäämme ei ole ollut ainoastaan hurja, se on ollut perustavanlaatuinen. Näin ollen on äärimmäisen hämmentävää, että seksiin ja seksikäyttäytymiseen erikoistunut tutkija ohittaa tällaisen  murroksen olankohautuksella, varsinkin kun pikku hiljaa alkaa olla  näyttöä myös siitä, kuinka koukuttavaa nykyisenkaltaisen nettipornon katsominen voi olla  (ks. mm. edellinen postaus).

Mielenkiintoista on myös se, että vaikka Väestöliiton tutkimusprofessori ei itse pidä pornoa riippuvuutta aiheuttavana, puhutaan Väestöliiton sivujen Tietoa seksuaalisuudesta -osiossa asiasta hieman toisin. Eikä edes hieman, vaan siellä todetaan melko suoraan, että ”Porno aiheuttaa helposti riippuvuutta.” Näyttää siis siltä, että Väestöliiton sisälläkin ollaan asiasta eri mieltä Kontulan kanssa (Minusta on muuten hieman huvittavaa, että termi, jota Väestöliitto tässä yhteydessä masturboimisesta käyttää ei ole runkkaaminen, masturboiminen tai itsetyydytys, vaan ”yksinrakastelu”. Heh! Mietipä sitä seuraavan kerran kun itsesi kanssa vehtaat. )

Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että Kontula on yksi alan johtavista tutkijoista, ei ainoastaan Suomessa vaan myös maailmalla, ja että hänen mielipiteensä eivät perustu mihinkään mutu-tuntumaan, vaan tutkittuun tietoon. Kuten hän Mykkäsen ja Bergin kirjoittamassa artikkelissa mainitsee:

”Yksikään seksologian tutkimus ei  ole vielä todistanut että nettiporno muuttaisi aivoja ja tekisi meistä samalla tavalla riippuvaisia kuin huumeet.”

Niin. Ehkä The Great Porn Experiment -videon Gary Wilsonin tapaiset itseoppineet messiaat ovat väärässä. Ehkä kaikki vertaistukifoorumeilla kokemuksensa jakaneet ovat myös väärässä. Ehkä minä olen väärässä. En ole sarkastinen vaan tosissani. Tutkittuun tietoonhan minäkin maailmankuvani perustan.

Näin ollen Kontulaan täytyykin ehdottomasti olla yhteydessä – nyt se ajan puutteen vuoksi yksinkertaisesti jäi. Haluan oppia ja tietää lisää. Koska artikkelin julkaisusta on  kulunut jo kaksi ja puoli vuotta, voi tieto olla jo vanhentunutta ja Kontulankin käsitys asiasta muuttunut. Haluaisin tietää onko uudenlaisia tutkimustuloksia ehkä ilmaantunut, vai onko yleinen käsitys asiasta yhä sama. Olemmeko me pornosta riippuvaiset yhä Kontulan mielestä vain häviävän pieni osa väestöä ja ennen kaikkea: Luulemmeko me vain olevamme riippuvaisia?

Porno ja nuoret

Vaikka postaus uhkaakin taas pituutensa puolesta karata hieman käsistä, on tässä yhteydessä pakko puhua myös nuorista. Nuorten ja lasten altistuminen pornolle on mielestäni äärimmäisen huolestuttavaa. Ei siinä, selailinhan minäkin ensimmäisiä pornolehtiäni jo 13-14 -vuotiaana, mutta kuten todettu, maailma on tänään toinen.

Ongelma ei nimittäin ole ainoastaan saatavuudessa, vaan myös sisällössä. Samalla kun porno on valtavirtaistunut, on valtavirtaporno aina vain raaistunut. Sitä ei aina halua itsellekään myöntää, kuinka rankkaa ja naista alistavaa ja suurin osa pornosta tänä päivänä on. Vaikka toki mieskin kuvataan pornossa pelkkänä persoonattomana kaikkeen pystyvänä panokoneena, niin kyllä se nainen usein esitetään vain ja ainoastaan miesten halujen tyydyttäjänä, alistuvana objektina joka on valmis kaikkeen.

Pornon naiset (tai pitäisikö sanoa teinit) haluavat niin tavallista kuin anaaliseksiäkin joka hetki, taukoamatta, missä vain ja riippumatta kuinka suuri elin miehellä on. Heitä yhdistää täydellinen ja loputon halu ottaa ottaa aktin lopuksi aina spermalasti (tai useampia) kasvoilleen, ja he tuntuvat kaikki pitävän siitä että heitä haukutaan huoriksi, vitun huoriksi tai pikku lutkiksi. Useimmat heistä tuntuvat tätä nykyä nauttivan suunnattomasti myös siitä, että heitä naidaan suurilla peniksillä suuhun niin lujaa ja syvälle, että heidän on silmät punaisena pakko yökkiä.

Tämä on siis tietysti sitä peruskauraa, puhdasta mainstream-matskua. Oma lukunsa ovat varsinaiset fetissit ja erikoisuudet, jotka voivat olla sisällöltään mitä vain, mutta joihin pääsy on kuitenkin yhtä vaivatonta kuin kaikkeen muuhunkin materiaaliin.

Minkälaisen kuvan tämä antaa seksistä nuorelle, jolla ei ole vielä minkäänlaista kokemusta siitä? Kuinka moni pystyy erottamaan mikä on näyteltyä ja mikä todellista? Millaisia paineita tällainen vääristynyt kuvasto voi antaa nuorille pojille siitä, että heidän täytyy pystyä samaan?

Vaikka toiset toki pitävät rajusta seksistä, ja monenlainen alistaminen voi sukupuolesta riippumatta olla todella kiihottava ja varsin piristävä lisä seksielämään, on miedoimmassakin pornossa koko seksiakti typistetty jonkinlaiseksi täysin tunteettomaksi versioksi todellisesta seksistä – ei esileikkiä, ei aitoa kontaktia, ei läheisyyttä, ei hajuja, ei kosketusta, ei tuoksuja, ei mahdollista kömpelyyttä, eikä tietenkään minkäänlaisia keskusteluja siitä mitä toinen haluaa. Ainoastaan aina kaikkeen valmiita kiimaisia naisia ja kaikkeen pystyviä suurikaluisia ja vartaloltaan kehonrakentajan näköisiksi pumpattuja yliluonnollisiin suorituksiin kykeneviä miehiä. Kuten Death of a Ladies Man kommentissaan kertoo:

”Pornossa pieninkin yritys emotionaalisuuteen on sabotoitu jo lähtökohtana, se on minulle pornon määritelmä.”

Ongelma, jota voi olla vaikea tunnistaa

Väestöliiton vuonna 2007 lanseeraamassa puhelinneuvontaa antavassa Poikien puhelimessa porno kuuluu puheluissa päivittäin, kertoo puhelimen palvelukehittäjä Miguel Reyes Yle uutisten viime heinäkuussa julkaistussa juttusarjassa. Moni soittaja kertoo, että nähdystä sisällöstä on tullut paha olo ja monet ovat huolissaan myös oman peniksensä koosta.  Keskiverto soittaja on Reyesin mukaan 13-14 -vuotias poika. Soittoja on kuukaudessa tuhannesta kahteen tuhanteen.

Osa nuorista siis tunnistaa ongelmat itsekin, mutta jos  pornoon on tavallaan kasvanut sisään, se voi olla vaikeaa. Nuorten elämässä porno on osa arkea, on aina ollut. Uskonkin, että joukossamme on monia – niin nuoria kuin aikuisia – jotka eivät edes tiedosta katsovansa liikaa pornoa, jotka eivät osaa ajatellakaan, että mahdollinen syy elämän ongelmiin ja masennukseen saattaisi löytyä liialliseta pornon katselusta.

Äärimmäisen huolestuttavana pidän kuitenkin sitä jos ammattiauttajatkaan eivät tätä näe. Kuten minäkin, niin myös moni muu tähän blogiin kommentoinut on mennyt jossain vaiheessa puhumaan parisuhteeseen, itsetuntoon ja seksiin liittyvistä ongelmista milloin  yleislääkärille, milloin  psykologille ja milloin urologille ilman, että pornoa on otettu edes esille. Kertaakaan ei minulta ole näiden ongelmien yhteydessä kysytty katsonko ehkä liikaa pornoa. Ei, kunnes viime syksynä, jolloin itse otin asian itse puheeksi.

(Tässä yhteydessä huomionarvoinen on myös se The Great Porn Experiment -videossa esitetty seikka, että nykynuorten voi olla hankalampi päästä pornokoukusta eroon kuin vanhemman väen. Jos nimittäin on aloittanut pornon aktiivikäytön silloin kun se oli vielä lehti/VHS -muodossa, paranemisprosessi näyttää olevan huomattavasti lyhyempi kuin niiden, jotka ovat viettäneet murrosikänsä nopean nettipornon parissa. Syynä tähän pidetään aivojen murrosiän kehittymisvaihetta noin 11-15vuoden iässä, jolloin aivot ovat erittäin riskialttiita voimakkaille addiktioille. )

Vasta kun tiedostamme ongelman, voivat käsityksemme muuttua

Kaiken tämän kohkaamisen jälkeen on muistettava, että luulo ei ole tutkitun tiedon väärti, eivätkä alan asiantuntijoiden näkemykset voi muuhun perustuakaan. Tutkittu tieto laahaa kuitenkin aina todellista kokemusta jäljessä, varsinkin jos muutokset yhteiskunnassa ja ihmisten käytöksessä ovat tapahtuneet nopeasti. Ja jos jokin on tapahtunut nopeasti, niin nettipornon ja langattomien päätelaitteiden yleistyminen.

 

Uskon että pornon haittavaikutuksien suhteen elämme vaihetta, jossa ongelmat ovat jo syntyneet, ja alamme ne pikku hiljaa tiedostamaan. Olemme niin sanotusti heräämässä niihin. Porno ei ole kaiken pahan alku ja juuri ja siinä on varmasti paljon hyvääkin, mutta nykyisenkaltaisen levityskanavien ollessa todellisuutta siihen sisältyy myös suunnattomia ongelmia. Ja ennen kuin ne paisuvat hallitsemattomiksi ja leviävät käsiin, meidän on syytä tehdä asialle jotain.

Kuka tutkija ottaisi siis kopin ja alkaisi toden teolla selvittää onko kyse todellakin niin laajasta ongelmasta ja uhasta mitä tässä maailailen, vai pelkästä pornoon kiinni jääneen yksinäisen runkkarin huutelusta, ainoastaan omien kokemustensa läpi asiat näkevästä pornon suurkuluttajasta joka näkee mörköjä siellä missä niitä ei ole?

Koska minä en ainakaan jaksa uskoa, että niin on.

Ensi kertaan.

 

38 thoughts on “Päivä 14: Pornon aiheuttamien ongelmien vähättelystä

  1. Heippa Toni!

    Mun tarkoitus ei missään tapauksessa ollut vähätellä asiaa vaan kuten ohjelmassakin sanoin; jos otetaan huomioon se, kuinka moni pornoa katsoo, on sen ongelmaksi kokevien määrä kuitenkin pieni. Mutta joillekin siitä tulee ongelma joka, kuten ohjelmassakin totesin, on otettava vakavasti.

    Sooloseksin ylistäminen ei liittynyt ongelmalliseen pornon käyttöön vaan oli siitä irrallinen huomio:)

    Oli tosi mukava jutella ja harmi tosiaan että osuutesi jäi ohjelmassa lyhyeksi.
    Palataan asiaan yhteistyökuvioissa<3

    Liked by 1 henkilö

    • Juu, mä mietinkin pitkään että miten nämä asiat tässä ilmaisen siten, ettei niistä saa väärää kuvaa esim. juuri sinun sanomisista. Eritoten siis varsinkaan sellaiset, jotka eivät kyseistä lähetystä katsoneet. Toivottavasti näin ei käynyt! Nythän tuo otsikkokin saattoi hieman värittää noita alkupään lainauksia.

      Joka tapauksessa uskon itse, että noiden pornon ongelmalliseksi kokevien määrä on kuitenkin paljon suurempi kuin mitä yleinen käsitys tällä hetkellä asiasta on. Mutta se on vaan tietenkin sellainen mutu-tuntuma.

      Joo, näin mä tuon sooloseksiasian itsekin ymmärsin. Toivottavasti palataan asiaan!

      Tykkää

      • Asia saattaa olla aivan hyvin niin että kyseessä on isompi ongelma kuin mitä edes me alan ammattilaiset tiedämme. Siksi olisikin todella hienoa jos jotenkin tätä asiaa pääsisi tutkimaan kunnon laajalla selvityksellä, jos missään sellaista tulee vastaan niin vinkkaa ihmeessä.

        Liked by 1 henkilö

        • Hei Karoliina, ihan täältä sivusta vaan maallikkona huutelen, että olisi toki hyvä, jos ”ammattilaiset” pystyisivät kohtaamaan ihmiset ongelmineen ihan avoimesti ilman että tarvitaan tutkimustietoa siitä, että jokin asia voi olla murheenkryyni! 😎 Tutkimus laahaa aina elävän elämän perässä.

          Liked by 1 henkilö

        • Harva sitä pitää ongelmana vielä nuorena, jolloin pornon katsominen yleensä alkaa. Ja vanhempana yksin tai parisuhteessa ollaan nykyään niin itsekkäitä, ettei porno tunnu väärältä. Media kun toitottaa kuinka porno ja itsetyydytys on ok. Itsekin pornoa 15 vuotta katsoneena tiedän miten se satuttaa itseä ja vaimoa.

          Viimiset puoli vuotta olen pystynyt olemaan hyvin vähällä pornolla. Nyt vasta olen tajunnut kuinka negatiivisesti se on vaikuttanut minuun. Pornon katsominen alkoi 13 vuotiaana, jonka jälkeen nainen ja seksi on vääristynyt pahasti. Olen myös huolissani nuorista ja ihmisistä, jotka kannustavat pornon pariin.

          Iso peukku Tonille ja tälle blogille!

          Liked by 1 henkilö

  2. Kärsin itse vähän samasta ongelmasta. Syy on ehkä eri, mutta seuraus sama. Kysyisinkin ihan suoraa, että onko sinulla vaikeus saada varsinainen kiihottumisen tunne naisen kanssa? Itsellä on, vaikka seisomaan alkaa monesti jo suutelu vaiheessa. Mutta juuri tuosta varsinaisesta kiihottumisen tunteesta tai sen puuttumisesti johtuen on erektiota vaikea saada pysymään tarpeeksi pitkään. Ja joskus tietysti on hankala saada erektiota ollenkaan. Noh, itse lähdin nyt myös mukaan tähän lakkoon! Joka tapauksessa rohkea ulostulo ja oikeasti kiitos tästä. Nyt tiedän, että en ainakaan ole yksin ongelman kanssa.

    Liked by 1 henkilö

    • Juu, et ole. Meitä on monia. Jos ei nyt suoranaisesti pornoon koukuttuneita niin ainakin sellaisia, jotka kokevat sen käytön ongelmalliseksi ja haitalliseksi.

      Kyllä mulla on ilmennyt noita molempia ongelmia, niin kiihottumisvaikeuksia kuin hankaluutta pitää erektiota yllä. Kokemukset kahdenvälisestä seksistä ovat verrattain vähäisiä, ja olen ottanut niistä aina suunnattomia paineita. Toki onnistuneitakin kokemuksia on, mutta en ole koskaan pystynyt nauttimaan niistä täysillä. On ollut hankala heittäytyä hetkeen ja on tullut ehkä tarkkailtua itseä liikaa. Pää on täyttynyt ajatuksista, että osaanko minä, riitänkö minä, ja mitähän tuo minusta nyt ajattelee…

      Varmastikin pornon katsominen on vaikuttanut tähän, koska vaikka sitä nyt aikuinen mies järjellä ajatellen tietää, ettei se ole se ihan todellisin kuva seksistä, niin varmaan jossain alitajunnassa on aina kuitenkin jokin tiedostamaton ajatus, että minun pitäisi pystyä samaan kuin ne isokaluiset oriit niissä videoissa.

      Ehkä suurin ongelma monesti kuitenkin on siinä, että varsinaista kiihottumista on vaikea saada aikaiseksi. Tämä on yleistä pornon liikakäyttäjillä. Eli vaikka kumppania pitää kauniina ja viehättävänä, homma tuntuu jotenkin vieraalta eikä lainkaan niin kiihottavalta kuin yksin pornon katsominen ruudulta.

      Tavallaan todella sairasta. Että joku tumputtaminen pornolle menee todellisen seksin ohi. Jos homma on edennyt tuohon pisteeseen, niin moiseen käyttäytymiseen on yksinkertaisesti ehdollistanut itsensä. Siitä täytyy vaan ehdollistaa itsensä pois. Se ei ole aina helppoa mutta sillä tiellä tässä ollaan.

      Tykkää

  3. ”Uskon että pornon haittavaikutuksien suhteen elämme vaihetta, jossa ongelmat ovat syntyneet, ja ne aletaan pikku hiljaa tiedostamaan. Olemme heräämässä niihin. Porno ei ole kaiken pahan alku ja syy ja siinä on varmasti paljon hyvääkin, mutta siihen sisältyy myös suunnattomia ongelmia. Ja ennen kuin ne paisuvat hallitsemattomiksi ja leviävät käsiin, on meidän syytä tehdä asialle jotain.”

    Tämä pätee mielestäni koko internettiin eikä vain pornoon. Luulen, että aika moni tavallinen kaduntallaaja on jo koukuttunut nettiin viimeistään älypuhelimien yleistymisen jälkeen, eikä kovin moni tajua sitä itse. Virallista tutkimustietoakaan ei ole koska netti on suuressa mittakaavassa vielä hyvin nuori ilmiö. Ei osata nähdä ongelmaa, ja kymmenen tunnin päivittäistä ruutuaikaa pidetään täysin normaalina asiana ja osana elämää.

    Liked by 1 henkilö

  4. http://www.sparringmind.com/supernormal-stimuli/

    Tämä on äärettömän hyvin selkeytetty ja tieteellisestikin ilmeisen pätevä artikkeli/sarjakuva juuri siitä, mitä pornovideot meille edustavat. Toi tuli tsekattua pari-kolme vuotta sitten, kun vietin oman 90 päivää ilman jynkkyä, mäntäpätkiä, läiskettä tai hydrauliikkavideoita, eli pornoa. Ja masturbaatiota. Tilanteeni oli siinämäärin eri, että olin koko 90 päivää (joka taisi venähtää 100 päiväksi) parisuhteessa ja avopuoliso oikeastaan innostui niin, että eipä ehtinyt tulla mäntäpätkiä tai omaa kättä ikävä. Väitän myös, etten kokenut tästä runkkaamattomuudesta minkäänlaisia negatiivisia vaikutuksia. Taino, murrosiästä tutut yllärierektiot teki paluun arkielämään.

    Pornoaddiktion ”vähyys verrattuna kokonaiskuluttajamäärään” on ihan samanlainen harha kuin alkoholismin vähyys verrattuna alkoholia kuluttavien ihmisten määrään. Näin alkoholia käyttämättömänä väitän, että jonkinasteinen alkoholismi on helvetisti yleisempää, kuin miten ihmiset sen mieltävät. Mutta se se vasta onkin tabu. Alkoholinkäyttöön liittyy edelleen asenne, että sitä paheksutaan, vaikka kaikki sitä kuitenkin tekevät. Onneksemme tämä asenne tuntuu olevan pikkuhiljaa karisemassa ja toivottavasti tulevaisuudessa kaverille tai sukulaiselle voi todeta ”pitäiskö sun nyt skipata seuraava paukku ja juoda vettä” ilman, että siihen saa vastaukseksi ärtynyttä murahtelua ja kännisen mykkäkoulua. Jokatapauksessa pornoaddiktioita voi olla varmasti monentasoisia siinä, missä alkoholiriippuvuuttakin. Me kuitenkin tupataan monesti luokittelemaan addiktioksi asia vasta silloin, kun paska iskee tuulettimeen isosti, menee vaimo, mies, lapset tai talo ja elämässä muuttuu hylkiöksi.

    Pornoaddiktiota voi olla sekin, että on pakko katsoa pornoa vaikka edes kerran päivässä. Niinkuin pitää ottaa kerran päivässä vaikka yksi olut. Ei voi olla ilman. Häiritseekö se normielämää? Ei varmasti, etenkin kun sen jynkkypätkän voi yytsiä vaikka työpaikan ruokatunnilla vessassa. Tai kaljan rykäistä lounaan jälkeen autossa. Tätä harva varmasti lähtis edes luokittelemaan addiktioksi, mutta onko se sitä kuitenkin, jos tämän tavan toteuttaminen muuttuu pakonomaiseksi? Vai onko se vain tahdonalaista, ”Halusin tehdä näin niin tein”- tyyppistä toimintaa. Vaikea sanoa. En ole asiantuntija, mutta omassa elämässä huomaan kyllä näiden erilaisten pakonomaisten rutiinien suorittamisen vaikuttavan voimakkaasti päivän kulkuun. Jos aamukahvi jää juomatta niin muuttuu ärtyneeksi.

    Välistä myös tuntuu, että poikien ja tyttöjen, miesten ja naisten porno/itsetyydytysasioissa ollaan menty kokka kohisten suuntaan, jossa naisen seksuaalinen aktiivisuus nähdään emansipaationa, voimakkaana naisellisuutena ja seikkailunhaluna, mutta pornoa katsova ja itseään tyydyttävä mies on säälittävä runkkari, joka ”ei saa naista”. Tämä piirre oikeastaan lähinnä korostaa sitä, miten hajalla meidän yhteiskunta on vielä seksuaaliasioissakin, niissä kun ei tunnu olevan päätä eikä häntää. Samaan syssyyn naiset kokee slut shamingia liian paljastavista kuvista somessa ja ulkonäköpaineita muiden paljastavista kuvista.

    Kaikissa näissä ongelmissa mä näen ainoaksi mahdollisuudeksi rakentavan keskustelun aiheesta. Ja sen, että ihmiset hyväksyy toistensa seksuaaliset mielihalut, oli se sitten lauantainen lähetyssaarnaaja-sessio saunan jälkeen tai lateksiasuun pukeutuminen ja ruoskiminen.

    Ehkä yhteiskunta myös muuttuu (ja onkin jo muuttunut) tällaisten ”häpeäasioiden” suhteen suvaitsevampaan ja ymmärtävämpään suuntaan. Tämä sun blogi on saanut hemmetisti hyvää palautetta, kommentteja lukiessa. Asia koskettaa. Ehkä tulevaisuudessa me voidaan puhua näistä asioista ilman pelkoa muiden ajatuksista. Me ollaan kaikki kuitenkin ihmisiä ja epäonnistumisista ja virheistä voi ja pitääkin oppia.

    Tulipa pitkä pohdinta. Jokatapauksessa: nostan hattua tästä sun blogista, kipeitä asioita ja on ihan helvetin hienoa, että joku haluaa tuoda kokemuksensa julki, omalla nimellään ja naamallaan. Tsemppiä lakkoon ja kaikkea hyvää! Tulevaisuus on toivottavasti yhteiskunnankin puolesta parempi.

    Liked by 1 henkilö

    • Wau, kiitos kommentista. Ja sarjakuvasta, vaikuttaa tosi hauskalta! Pitää tutustua huomenna vähän paremmilla silmillä.

      Niin olen kuullut – eritoten parisuhteessa eläviltä, mutta toki myös muilta – että kun on pornosta erossa, niin se kahdenkeskinen seksi alkaa maittaa ihan eri lailla.

      Addiktioita on varmaan eri asteisia – toiset tarvii sen yhden JONKUN kerran päivässä ja se riittää. Toisten on taas pakko saada kymmenen JOTAIN ja ehkä kahdesti tai kolmesti päivässä. Avainsana on varmaan se pakonomainen, että erossa ei voi olla.

      Tänä päivänä on kyllä monia asioita mihin ihminen voi addiktoitua: on porno-, huume-, shoppailu-, peli-, seksi- ja alkoholiriippuvuutta ylensyönnistä nyt puhumattakaan. Onko kyseessä sitten sairaus vai kenties oire jostain, sehän onkin yksi mielenkiintoinen kysymys.

      Haluan olla optimisti ja ajatella että parempaa päin ollaan koko ajan menossa. Yhteiskunnan kannalta siis. Välissä matkalla tulee pikku bumbseja mutta nehän kuuluvat kehitykseen.

      Tykkää

  5. Tää sun blogi on aivan mahtava! Ainoa, mitä seuraan todella. Oot rohkeasti nostanut esille äärimmäisen kiusallisen ja henkilökohtaisen asian. Usko pois, kohta se ei enää tunnu oudolta, vaan totut siihen avoimuuteen, johon nyt olet ryhtynyt. Lisäksi oot tehnyt taustatyöt huolella, arvostan! Kirjoituksesi ja ajatuksenjuoksusi on loogista ja tekstiä pystyy hyvin seuraamaan. Jatka samaan malliin!

    Liked by 1 henkilö

  6. Sinun kirjoituksiesi ja jakamiesi ajatuksien ansiosta olen pysynyt nyt ilman pornoa (ja runkkausta – mutta se ei suoranaisesti liity tähän) 11 päivää. Kerrottakoon, että se on pisin aika ilman pornoa yli vuoteen. Motivaationi pornosta irti pyrkimiseen ei ole koskaan ollut näin korkea. Tähän mennessä ”taistelu” on ollut kaiken lisäksi vielä suhteellisen helppo. Blogisi antaa voimaa vastustaa tätä peikkoa, joka on ollut läsnä elämässäni enemmän tai vähemmän jo vuosien ajan.
    Kiitos, että jaksat kirjoittaa.

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos kun jaoit ajatuksen.

      Hyvä, jos homma on ollut helppoa. Itselläkin yllättävän. Blogi auttaa itselläkin, kun arkirutiinit saivat sen myötä hieman pölyytystä, ja toki koska taukoilin keväällä jo aika moneenkin otteesee.

      Homma voi olla helppoa loppuun saakkakin – monethan ovat jättäneet tupakankin tuosta vaan – mutta kannattaa muistaa, etttä himo tai halu katsoa pornoa voi tulla aika yllättäenkin. Tuolloin on ehkä hyvä tiedostaa se halu. Miettiä että missä on, mitä olen juuri nyt tekemässä ja haluanko todella katsoa…

      Juu. Toivotaan että noita ei tartte miettiä.

      Tykkää

  7. Onpa ilo seurata tätä blogia. Pahoin pelkään, että tästä tulee nyt pitkä kommentti, mutta onneksi täällä on ollut muitakin sellaisia😀

    Itse olen yli kolmekymppinen heteronainen, joka ei ole koskaan lämmennyt pornolle. Se on minusta teennäistä ja epäeroottista. En kuitenkaan ole pitänyt pahana sitä että kumppani katsoo pornoa ja/tai masturboi, mun asenne on ollut että anna mennä vaan jos siltä tuntuu. Nyt lamppu syttyy pääni päällä. Löytyy syitä ja selityksiä omalle parisuhdehistorialleni. Siitä kiitos tälle blogille!

    Tuo tekstisi pisti miettimään, miten paljon pornokuvasto heijastuu seksin harrastamiseen. Oon itse onnekas siinä, että ensimmäiset kokemukset oli vuosituhannen vaihteessa, jolloin touhu poikien kanssa oli lempeämpää. Naispuolisten ystävieni kanssa olemme miettineet, mistä tulevat ne tietyt jutut: kaikki karvat pitäisi ajella pois, ei kysytä lupaa mihin saa työntyä ja mihin laueta, ja naista käännellään ja väännellään niin, että siinä tuntee olevansa enemmän masturbaatioväline kuin ihminen. Tätä tapahtuu myös hyvissä suhteissa, joissa on tunteet mukana. Kylmyys ja kovuus on lisääntynyt. Kyllä sitä haluaisi kokea enemmän yhteyttä kumppaniin. Eikä se tarkoita mitään tuntikausien tantrista silmiin tuijottelua, kunhan asetelma olisi turvallisempi ja tasavertaisempi. Mutta onko tähän olemassa minkäänlaisia malleja? Ja jos meille on tarjottu lohtulauseita kuten ”Sitten jonain päivänä kun kohtaat Sen Oikean joka rakastaa sinua, Sinä Riität”, niin on musertavaa se, että enpä välttämättä riitä. Minulla ei ole silikonirintoja eikä valkaistua peräaukkoa. On ollut lohdullista lukea täältä monien miesten näkökulmaa – ettehän te mitään kylmiä ja kovia ole, oikeasti. Pitäisi vaan löytää se kadonnut yhteys.

    Hienoa kun toit tunnelatauksen mukaan tähän keskusteluun. Kun ei se ole pelkästään porno, joka rajaa tunteet seksin ulkopuolelle. Mun mielestä tieteellinen asiantuntijakeskustelu syyllistyy usein samaan. Että seksistä puhutaan määrissä ja tilastoissa, ja sitten toistellaan samoja lauseita, mitä kaikki muutkin toistelee. ”Pornon katsominen on normaalia ja terveellistä” ja ”suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin niin ja niin monta kertaa viikossa” ja ”keskustele kumppanisi kanssa” (usein jää kokonaan ottamatta huomioon se osa väestöä, jolla kumppania ei ole). Kukaan ei puhu kokemuksesta ja tunteesta, ei siitä että MINKÄLAISTA harrastettu seksi on tai MITEN kumppanin kanssa keskustellaan ja entäs jos keskustelu ajautuu umpikujaan.

    Ja miten tämä blogi on auttanut minua henkilökohtaisesti ymmärtämään omaa historiaani? Oma pitkä parisuhteeni kaatui seksuaalisiin ongelmiin. Pakonomaisuus, erikoisuuksien tavoittelu, miehen ennenaikainen laukeaminen ja esileikin jääminen kokonaan pois samoin kuin seksin loppuminen siihen että mies saa – pahimmillaan koko touhu oli kivuliasta ja epämiellyttävää. Joten en enää halunnut harrastaa sitä kumppanini kanssa, vaikka tilastot olisivat sanoneet mitä. Tämä johti lopulta koko suhteen päättymiseen. Olohuoneessa oli valtava virtahepo. Olikohan se kyseinen virtahepo porno…? Ja olinko itse mennyt tuohon samaan harmittomuuden harhaan? Toisaalta – mitä se olisi muuttanut, vaikka olisin asiasta alkanutkin urputtaa?

    Ja tutkimuksesta. Tuo matemaattinen, määrällinen tutkimus ja tilastot ovat vain yksi tieteellisen tutkimuksen haara. Myös laadullinen tutkimus on olemassa, ja ihmisten kertomat tarinat voivat toimia aineistona. Täällähän sitä matskua olisi…

    Liked by 1 henkilö

    • Haluaisin kertoa Sinulle Herkkis, että minulle oli aivan vähällä käydä niin kuin Sinulle. Ainoana erona se, että en tiennyt mieheni pornoilusta. Yli 20 vuotta ihmettelin, mikä suhteessamme oli pielessä. Tunsin itseni hylätyksi ja hyväksikäytetyksi. Seksin yhteydessä tuntui siltä, että minulla ei ollut väliä ja että olisin voinut olla kuka tahansa. Olin tavallaan seksilelu, jonka avulla mieheni tyydytti itseään. Eräänä kauniina päivänä hieman alkoholia ottaneena mieheni paljasti pornoriippuvuutensa minulle. Silloinkin sain sen selville tivaamalla. Aluksi mieheni vähätteli asiaa, eikä voinut ymmärtää, mitä se parisuhteeseemme liittyi. Oli kuulemma yksityisasia. Tuosta päivästä alkoi mieheni hidas paraneminen. Hän kertoi vähitellen addiktiostaan, ja avioliittomme alkoi rakentua uudelle pohjalle. Tähän liittyi kuitenkin tosi paljon tuskaa…Kaikki on ollut joka tapauksessa vaivan arvoista. On surullista, että Sinulle herkkis kävi noin. Toivon Sinulle kaikkea hyvää tulevaisuudessa. Uskon vahvasti, että monet miehet haluavat oikeaa läheisyyttä. Se täytyy vain tajuta. Tähän blogiin kirjoittaneet miehet ovat jo todella lähellä paranemista.

      Liked by 1 henkilö

      • Kiitos paljon sanoistasi, Marjut! Tuossa jo päättyneessä parisuhteessani olin jossain määrin tietoinen kumppanini pornon katsomisesta, mutta enhän minäkään koko totuutta ole hahmottanut. Mikäli joskus tulevaisuudessa päädyn vielä vakituiseen suhteeseen, niin ainakin tiedän, että tämä on asia, mistä pitää vähintään keskustella. Tietysti ilman tuomitsemista. Juuri tämä blogi varmasti omalta osaltaan rikkoo sopivasti tabuja ja vähentää turhaa häpeää. Hienoa, että teidän suhteessanne vyyhti on lähtenyt purkautumaan ja toivoa on. Voimia ja jaksamista siis teille!

        Liked by 1 henkilö

    • Tuo voi olla todellisuutta tänä päivänä aika monellekin naiselle tuollainen ”masturbaatiovälineeksi” itsensä tunteminen. Siis ehkä. Enhän tuota toki tietää voi.🙂

      Toki sellainen voi kiihottaakin joitakuita, mutta uskon kyllä että mitä enemmän pornoa katsoo, sitä enemmän sieltä saa virikkeitä seksiin myös tällaisella tavallaan väärällä tavalla. Että ei siltä naiselta tarvi kysellä mitä se haluaa. Sellaisiahan ne on, ne tykkää kun niitä käytetään.

      En ole ehtinyt penkoa, mutta kunhan aikaa on, niin täytyy kyllä tutustua mitä kaikkia tutkimuksia – määrällisiä tai laadullisia – aiheesta on jo tehty. Varmasti niitäkin nimittäin löytyy…

      Tykkää

      • Niin, eli sekä nainen että mies tuntevat itsensä jonkinlaiseksi välineeksi, mutta hieman eri tavalla? Siis jos se pornoasetelma piirtyy liian vahvasti osaksi kollektiivista alitajuntaa. Eihän miestenkään oikeesti tarvitsisi olla mitään virheettömiä teräsmiehiä, joilla ei ole fyysisesti heikkoja tai epävarmoja hetkiä. Aika mahdottomalta kuulostaa. Miehelläkin on oikeus sanoa se lause ”Nyt ei oikein lähde, mitä jos vaan oltaisiin lähekkäin?” Siinä ei pitäis olla mitään vikaa. Hienoa, kun jaksat blogitekstien kirjoittamisen lisäksi näin ajatuksella vastata kommentteihin ja antaa toivoa meille tyypeille laidasta laitaan asian tiimoilta. Itselleni ainakin tulee sellainen sisäisen rauhan tunne, että vaikka suhde päättyikin, niin pystyn ymmärtämään että miksi, mistä on ollut kyse. Teet siis todella tärkeää esitaistelijan työtä!🙂

        Liked by 1 henkilö

  8. Olen törmännyt pornon vaikutuksia vähättelevään suhtautumiseen myös omassa lähipiirissäni. Olemme mieheni kanssa eläneet ilman pornoa nyt yli viisi vuotta. Ennen tätä avioliittomme kärsi hyvin voimakkaasti kaikista em. asioista, jotka on mainittu moneen kertaan tässä blogissa. Kiitos, että olemme saaneet niistä lukea ja saaneet tärkeätä tukea uudessa elämässämme. Mieheni, joka oli pornon ongelmakäyttäjä, on saanut kokea ystäviensä puolelta vähättelyä pornon vaikutuksista. Ystävät ovat jopa hylänneet. Eli tukea ei ole tullut. Sen sijaan itse ovat vahvasti pornomyönteisiä, eivätkä myönnä olevansa addikteja. Kyseessä on parisuhteissa olevia miehiä, joiden vaimot hyväksyvät miestensä pornon kulutuksen. Itse naisena olen saanut tukea naispuolisilta ystäviltä; joillakin myös samoja rankkoja kokemuksia takana. Tosin jotkut ystäväni ovat vaihtaneet puheenaihetta, kun olen kertonut, mitä porno on aiheuttanut perheellemme (lapset kärsivät myös). Vähättelyä on siis kaikkialla. Hienoa, että näissä keskusteluissa sitä ei ole. Haluan tähdentää, että olette kaikki arvokkaita ja upeita ja että tämän ongelman voi selättää. Tseppaan täysillä!🙂

    Liked by 1 henkilö

  9. Yhtään pornon mahdollisesti aiheuttamia ongelmia vähättelemättä, monista aihetta varsinkin nofap, ym. näkökulmista käsittelevistä resursseista tulee hyvin vahva mielleyhtymä kaiken maailman ihmedieetteihin ja vastaavaan huuhaaseen, jota netti on pullollaan. Kyllähän siinä ladellaan pitkä litannia mahdollisia oireita, joihin epäilemättä suuri osa nuorista miehistä samaistuu. Samalla sellainen kaikki elämän ongelmat korjaava silver bullet kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mutta juuri siksi, ja koska oikeaa tieteellistä tutkimustietoa ei käytännössä ole, minun on todella vaikea ottaa näitä sivuja vakavasti. Vielä enemmän epäilyttää se, että Nofap yrittää myydä runkkareille omaa premium-palveluaan. Aina kun on rahasta kyse, on entistä suurempi vaara että asiat eivät ole aivan sitä miltä ne näyttävät.

    Nyt on itsellä 11. päivä runktoberfestiä eli Lokakuuta ilman pornoa ja runkkausta menossa, haaste johon päätin ryhtyä jo pitkään ennen kuin kuulin tästä blogista. Itselläni motiivina on itseni kokeilu ja haastaminen, aikaisemmin olen lopettanut tupakoinnin 5 vuoden päivittäisen polttelun jälkeen seinään, ollut puoli vuotta ilman alkoholia ja 2kk ilman kofeiinia. Molemmat aineet, jotka kuuluvat suurina määrinä elämääni. Mutta pisin tauko mitä olen koskaan pitänyt pornosta ja runkkauksesta taisi olla armeijassa, sekin kesti vain 3 viikkoa ja siitä on jo 10 vuotta aikaa. Se mikä pistää mietityttämään, olisiko nettipuheissa sittenkin jotain perää on se, että noiden muiden lakkojen kohdalla ei ikinä ollut mitään ongelmia todistaa, etten ole niistä riippuvainen. Tämän pornolakon kohdalla taas joka hetki kun istun yksin koneella himassa tulee sellainen fiilis että teksi mieli nopeesti vetää käteen. Mutta katotaan kuun lopussa, ehkä olen tullut uskoon ja vedän koko nofapin puhdistusrituaalin kokonaisuudessaan. Saas nähä.

    Liked by 1 henkilö

    • Joo, tuo nofap on sittenkin vähän arveluttavampi sivusto kuin mitä ensi näkemältä ymmärsin. Moni muukin on täällä kritisoinut sen ”outouksia”. Itse löysin sen Gary Wilsonin The Great Porn Experiment TEdTalkin myötä. Siinä hän siis mainitsee sen. Muutama onkin vinkannut reddittin pornfree -foorumista, joka tuntuu olevan hieman enemmän tolkun ihmisille suunnattu.

      Kaiken korjaava silver bullet ei pornon jättäminen varmastikaan ole, mutta pornon liikakäyttö hemmetinmoinen ongelma aika monelle, ja tällöin pornon poisjättäminen elämästä ei liene voi tehdä muuta kuin hyvää. Näin voisin ainakin kuvitella.

      Itsellä (kuten monella muullakin täällä kommentoineella) pakonomainen tarve katsoa pornoa vaikka sen olisi halunnut lopettaa, on jatkunut niin kauan, että koen olevani addiktoitunut siihen. Mutta kokemushan ei ole sama kuin tutkittu tieto, kuten tuossa postauksessiakin sanoin.

      Kaikkea ei pidä uskoa mitä lukee, ja tähän sivustoon en ole vielä edes itse ehtinyt tutustua, mutta linkkaan sen tähän silti. Kyseessä on Your Brain On Porn -sivusto, ja muutamat ovat sanoneet että siellä on melko hyvää, tutkittua tietoa aiheesta:
      http://yourbrainonporn.com/about-this-site

      (Kuten sanoin, en ole vielä ehtinyt sivuihin perinpohjin tutustua, joten jos sieltäkin löytyy älyttömyyksiä, vinkkaa ihmeessä)

      Tykkää

  10. Ihan tällainen ilmoitusluontoinen asia, että jossakin päässä tökkii. Minulle pitäisi tulla tieto päivityksistä sähköpostiin, mutta tästä viimeisestä ei tullut. Kun laitoin meiliosoitteeni uudelleen ”boksiin”, siihen tuli tieto, että ”olet jo tilannut”. No niin olenkin, mutta toimitus takkuilee.

    Liked by 1 henkilö

    • Ohhoh, voi harmi. Jos ei seuraavastakaan tule, niin ilmoitatko myös!

      Kysyn kaverilta joka tietää näistä vähän enemmän, että missä vika voisi olla.

      Tykkää

  11. Kiitos paljon tästä blogista! Pitkään en kokenut, että porno olisi ollut minulle ongelma, vaikka olen nettipornon löytämisen jälkeen katsellut pornoa lähes päivittäin ainakin yli 10 vuotta. Yleinen ilmapiiri on tuntunut olevan näiden seksologien yms. takia viime vuosina hyvin porno- ja runkkausmyönteinen, enkä ehkä siksi ole koskaan edes yrittänyt vähentää pornon katselua ja masturbointia. Masturbointihan on kuulemma terveellistä.

    Kuitenkin jo ennen blogiasi jokin alkoi tökkiä pornossa. Siitä tuli rutiini. Saatoin esimerkiksi tajuta illalla, että en ole runkannut koko päivänä, joten lähes väkisin avasin pornhubin ja rupesin etsimään kiihottavaa materiaalia. Koska en ollut jo etukäteen kiihottunut, tarvitsin jotain erilaista tai kovempaa, ja aina kuin vahingossa päädyin melko vastenmielisiin videoihin. Eikä edes mitään fetissejä tai laitonta, vaan tätä ihan nykyajan mainstreamia, jossa naista alistetaan ja satutetaan verbaalisesti ja fyysisesti. Välittömästi masturboinnin jälkeen tuli paha mieli ja selain piti sulkea.

    Päivittäinen rutiini taas johti seksihalujen vähenemiseen. Helpompi vain katsella pornoa kuin alkaa pitkiin esileikkisessioihin tyttöystävän kanssa, vaikkakin pidän tyttöystävääni todella upeana ja kiihottavana. Pitkään kuvittelin päinvastoin, että pidän seksihaluja ja mielikuvitusta yllä katselemalla pornoa vaikka olenkin parisuhteessa. Luultavasti pornonkatselu on myös vaikuttanut itsetuntooni, sillä varsinkin nuorempana pidin keskimittaista penistäni liian pienenä ja usein seksin jälkeen olin pettynyt, kun en kestänyt tuntia kuten elokuvissa.

    Uskon, että olin melko keskiverto pornonkuluttaja enkä siis näiden seksologien tarkoittama ”ongelmakäyttäjä”. Tämä onkin huolestuttavaa. Ilmeisesti nykyään on ihan normaalia katsella päivittäin väkivaltaista alistamista ja vältellä seksikkään tyttöystävän läheisyyttä. Nämä asiantuntijat varmaan vertaavat tilannetta jonnekin 50-luvulle, jolloin elokuvissa ei saanut näkyä paljaita rintoja ja onanoinnista joutui helvettiin. He eivät ole täysin perillä nykypornon raakuudesta ja helposta saatavuudesta. Noin muuten pidän seksuaalista vapautumista toki hyvänä ja toivottavana asiana, ja pornon valtavirtaistuminen on kieltämättä saattanut auttaa tähän. On hienoa, että erilaisista seksuaalisuuden ja parisuhteiden muodoista voidaan puhua avoimesti.

    Olen nyt ollut tämän blogin innoittamana tämän kuukauden ilman pornoa ja yritän lopettaa kokonaan. Ainakin toistaiseksi seksihaluni ovat kasvaneet, enkä ole kaivannut nettipornoa. Toivottavasti blogisi herättää muutkin, ongelma on taatusti isompi kuin Kontulat yms. tajuavat!

    Liked by 1 henkilö

    • Moi!

      Hyvä kommentti / heitto. Pornomyönteisyys mediassa ja pornon valtavirtaistuminen voivat tosiaan johtaa myös siihen(jolleivat ole jo johtaneet), että jatkuvaa ja jopa päivittäistä pornon käyttöä aletaan pitää täysin normaalina – tai jopa hyvänä – asiana.

      Tuntuu, että monet puolestapuhujat eivät yksinkertaisesti näe kuinka porno voi eriyttää ihmisiä toisistaan. Sun esimerkki on ihan konkreettisesti yks tällainen, vaikka ongelma ei ole (onneksi) vielä niin pahaksi ehtinyt paisua kuin monella muulla.

      On pornossa myös ne jees-puolensakin, mutta uskon että asiaa aletaan pikkuhiljaa katsomaan yhä enemmän myös tästä vinkkelistä. Hyvä jos seksihalut on kasvaneet!

      Tykkää

  12. Hei, Kiitos avoimuudestasi ja blogistasi! Tsemppiä ja vahvuutta ongelman käsittelyyn ja sen voittamiseen, myös kaikille kanssaeläjille! Olet oikealla tiellä ja niin hyvällä asialla, että toivon sinun jaksavan tämän asian äärellä blogissakin mahdollisimman pitkään, jotta ihmiset heräisivät katsomaan, mistä on kyse ja muutoksia saataisiin aikaiseksi. Tietenkin raskas työ yhdelle, mutta toivotaan, että sillä saataisiin aikaiseksi edes vähän avoimempi, lähestyttävämpi ja ehkä ennen kaikkea realistisempi ilmapiiri pornoriippuvuuksiin.

    Nyt tulee pitkä jatkokommentti omasta kokemuksestani ja omiin mielipiteisiini pohjautuen, mutta toivon tässä olevan jotain hyvää ja ajatuksia herättävää, että se kannatti kirjoittaa.

    Itse joudun elämään tätä asiaa elämässäni addiktin puolison osassa. Mieheni on vihdoin minulle selvinneen tiedon mukaan ollut enemmän ja vähemmän riippuvainen seksuaalisesta materiaalista koko ikänsä siitä asti, kun seksuaaliset halut ja saatavilla oleva materiaali ovat löytäneet toisensa. Yli 11 vuoden yhdessäoloaikamme aikana ongelma on ollut siis aina läsnä, minun tietämättäni. Minulle asia selvisi vahingossa vasta puolisen vuotta sitten, kun mieheni oli yhteisesti käyttämällemme tietokoneelle jättänyt huolimattomuudessaan auki sivuja, joista karu totuus lähti minulle selviämään.

    Tarina on hyvin saman tyyppinen kuin muillakin, mieheni kertoman perusteella hän kuvitteli aluksi kaiken olevan harmitonta huvia, jossain vaiheessa tajusi pakon omaisen tarpeen, mutta oli jo niin syvällä, että ei enää edes itse nähnyt omaa tilannettaan realistisesti. Puhumattakaan siitä, että olisi nähnyt ja tajunnut toimintansa vaikutuksista minuun, parisuhteeseemme, perheeseemme tai edes itseensä.

    Olin tietenkin jo aiemmin tajunnut jonkin asian olevan pielessä, perinteiset tuntomerkit olivat havaittavissa. Kun minulle vihdoin selvisi totuus, aloin ymmärtämään, mistä jo vuosia tuntemani aavistukset ja epäilyt olivat johtuneet ja se tärkein asia, ne olivat oikeita ja perusteltuja tunteita, en ollut väärässä. Kuinka paljon syytöksiä riippuvaisten puolisot saavatkaan kestää, vain sen takia, että totuutta on niin vaikea nähdä ja myöntää.

    Monet ovat jakaneet tänne kokemuksiaan, linkkejä keskusteluihin ja tutkimuksiin ja niistä mielestäni hahmottuu, kuinka ison ongelman äärellä tässä todellisuudessa ollaan. Parasta asiantuntijuutta asioihinhan kuitenkin yksinkertaisesti on asioiden kokeminen. Joku ehdottelikin, että mikäli tutkimuksen kaltaiselle löytyy materiaalia niin vinkata.. täällähän tätä alkaa olemaan ja tulevaisuudessa tulee todennäköisesti todella paljon lisää, vaikka vähemmistön ongelma ehkä onkin, en todellakaan usko että puhutaan enää kovin pienestä vähemmistöstä.

    Asia, jonka oikeastaan haluaisin tuoda enemmän esille ja jonka haluaisin herättävän ajatuksia, on nimenomaan se, miten pornoon ja itsetyydytykseen suhtaudutaan mielestäni liian myönteisesti ja ”terveesti” ja siihen liittyviä todellisia jo olemassaolevia ja koko ajan kehittyviä ongelmia vähätellään. Mitä tämä ajattelumalli on mahdollistanut ja luonut. Normaaleissa mittasuhteissa seksuaalinen materiaali ja itsetyydytys on sekä yksilön, että parisuhteen seksuaalista toimintaa tukevaa, mutta olisiko tämä asia nyt niin nopeasti julkisestikin esillenouseva ongelma, jos suhtautuva ajattelumalli olisi oikea.

    Kuinka moni edes tajuaa, miten kaikin mahdollisin keinoin riippuvainen hankkii kuvamateriaalia haltuunsa. Kuten todettua, nykyaikana kaikki on mahdollista. Nettipornosivustot ovat kaikille tuttuja, kuten myös kuvien ja videoiden haku, ja niiden myöntäminen on ehkä se helpoin osuus. Mutta minulle henkilökohtaisesti esimerkiksi tuli täytenä yllätyksenä sivustot, joissa kirjautuneet jakavat kuvia itsestään, kommentoivat toistensa kuvia ja luovat virtuaalisia suhteita toisiinsa. Eikä puhuta perus treffipalstoista tässä tapauksessa. Osa on varmasti järkevilläkin perusteilla näillä sivustoilla, mutta jo hyvin pintaraapaisulla tajuaa mistä on kyse, riippuvaiset hakevat toisiltaan hyväksyntää toiminnalleen ja täytettä siihen tyhjiöön minkä riippuvuus on luonut. Tai kuinka moni riippuvainen tai vieressä kärsivä on edes tajunnut kyseenalaistaa esimerkiksi jokapäiväisessä käytössämme olevia sosiaalisen median välineitä. Haku, seuraaminen ja uusimmat kuvat ovat saatavillasi aina, kun sovelluksen avaat. Etsivä löytää, on normaalia julkaista sosiaalisen median välineissä seksuaalista materiaalia kaikkien saataville. Riippuvaisellehan se ei ole pornon katselua tai tarkoituksellista kuvien etsimistä, kun kuvat ja videot tulevat katsottavaksi automaattisena päivityksenä.

    Riippuvainen perustaa pahimmassa tapauksessa koko elämänsä tietoisesti tai tietämättään vääränlaisille, omaa riippuvuuttaan ruokkiville visuaalisille ärsykkeille kaikkialla, koska tarve sitä vaatii, se on mahdollista ja sallittua.

    Meidän tapauksessamme totuuden paljastumisesta on liian lyhyt aika ja taustalla liian pitkä riippuvuus, että ongelma olisi poissa tai voisi sanoa sen olevan edes hyvällä mallilla. Pientä toivoa tuo, että mieheni on vihdoin lähtenyt hakemaan itselleen ammattiapua, mutta onko se liian myöhäistä avioliittomme suhteen, sen aika näyttää. Olihan mieheni mm. pakko käydä katselemassa kuvia myös sinä päivänä, kun toinen lapsemme syntyi – karu totuus riippuvaisen arjesta.

    Liked by 1 henkilö

    • Joo, sille on itselläkin alkanut pikku hiljaa silmät avautua kuinka pornomyönteistä lähes kaikki julkisuudessa tänä päivänä aiheen ympärillä käytävä keskustelu on. Eihän sitä toki käy kieltäminen, että kohtuudella käytettynä se todellakin voi olla tosi piristävä ja mukava lisä niin sinkun kuin parisuhteessa elävien arkeen, ja että varmasti sieltä voi saada hyviä uusia ideoita petileikkeihin. Mutta tämä nykyisenkaltainen helppo saatavuus mahdollistaa myös sen ongelmakäytön, ja valitettavan usein se on sitä yksin katsomista, vaikka parisuhteessa eläisikin.

      Nyt täytyy kuitenkin vähän peruuttaa ja mainita, että on myös niitäkin alan ammattilaisia, jotka ovat oikeasti havahtumassa ongelmaan. Tuossa Ylen juttusarjassa, jonka olen tuonne linkannut, haastatellaan muutamia. Mutta ainakin tämä Kontula joka on yksi johtavista alan tutkijoista / seksologeista, tuntuu suhtautuvan pornoon pelkästään positiivisesti. Ja häneltä sitä kommenttia tunnutaan aina kysyvän, jos porno on pöydällä. Hämmentävää, että näitä ongelmia ja sitä, kuinka pahaa nettiporno niin monelle saa aikaan, ei nähdä.

      Juu, tässä innostuu itsekin aina vähän tarinoimaan! Kiitos kommentistasi. Uskon, että näitä lukee myös muut kuin minä, ja että näistä on apua monelle. Toivottavasti miehesi saa käyttönsä hallintaan, tai pystyy luopumaan siitä, ja että suhteenne saisi siitä uutta potkua.

      Tykkää

  13. Kiitos Toni! Upean aiheen olet avannut. HA! ”Pornoriippuvuus melko harvinaista” no tottatotisesti kun kukaan ei sitä halua myöntää, eikä miellä sitä itselleen ongelmaksi. Sama kuin alkoholismi, pullot piiloon niin ongelmaa ei ole. Itse kuulun tähän pornoriippuvaisen puoliso- kategoriaan. Tai rehellisesti sanottuna kuuluin. Porno oli yksi ongelma, joka aiheutti muut ongelmat ja lopulta päätin erota miehestäni. Porno toi tullessaan päin näköä valehtelun, toisen syyttelyn, masennuksen, uniongelmat jne. Oma itsetuntoni romahti, en kelpaa.. olen huono.. mikä minussa on vikana… Yritin puhua asiasta kauniisti, miltä minusta tuntuu ja toin esille ettei silloin tällöin pornon katsominen ole ongelma, ongelma on kaikki muu mitä se tuo ja isoin näistä oli valehtelu. Koko paketti yhdessä toi esille eropäätöksen jota en ole koskaan katunut, paras päätös aikoihin.

    Liked by 1 henkilö

    • Juu, tämä kumppanon liiallinen pornonkäyttö on ongelma monelle, kuten näistä kommenteistakin on käynyt ilmi. Se probleemi tuossa ”Pornoriippuvuus on harvinaista / yleistä” -keskustelussa kuitenkin on, että se tutkittu tieto taitaa todellakin puuttua, vaikka merkit pikku hiljaa alkavatkin kertoa toista. Kuten on jo moneen kertaan tullut sanottuakin. Mutta, uskon että pikkuhiljaa tähänkin puoleen aletaan herätä.

      Ikävä juttu, että suhteenne päättyi eroon, mutta toisaalta vaan hienoa jos päätös on tuntunut oikealta!

      Tykkää

  14. Moikka Toni! Aluksi järisyttävän suuri kiitos siitä, että suomalaisena olet uskaltanut ottaa näin aran aiheen puheeksi omilla kasvoilla! Wau!

    Olen äärettömän iloinen, että asiasta aletaan vihdoin puhua. Asian laajuutta ja sen suoria ja epäsuoria seurauksia ei todellakaan vielä tunneta, koska asiasta on alettu vasta puhua.

    Toivoisin keskustelun ajan myötä laajentuvan myös siihen suuntaan, kuinka monta pariskuntaa pornon sivuseurauksista kärsii. On olemassa suuri määrä parisuhteita, joissa porno näyttelee kaapissa suurta roolia. Nämä miehet (ehkä osassa myös naiset) ovat siis kykeneviä parisuhteeseen ainakin aluksi, mutta porno ottaa vallan. Tällaisessa parisuhteessa oleva ei-pornoon-menevä osapuoli (yleistäen nyt itse puhun naisesta) on syyllistytty pornokeskustelussa kukkahattutädiksi, jonka pitäisi katsoa peiliin kun pihtaa ja on ruma. Asiasta keskustelun toivoisin laajentuvan sivistyneemmäksi ja faktapohjalle.

    Itse olen viriili, kaunis, kokeilunhaluinen, avoin ja hyvä kumppani. Kuitenkin jo toinen parisuhde on kariutumassa pornoon.

    Asiasta on saatu hieman keskustelua ja tässä parisuhteessa on nostettu pöydälle kissa; miehen on vaikea päästä pornosta eroon. Kumppanini tietää, että kärsin jäädessäni sivuun hänen seksielämästään, hänen toteuttaessaan ilojaan pornon avulla. Enkä voi ymmärtää, miten ihmeessä olisi minun vastuullani hyväksyä ja tyytyä rooliini.

    Olisi myös tutkijoiden ja terapeuttien aika tunnustaa se fakta, että porno parisuhteessa (silloin kun se toiselle osapuolelle ei ole OK) tuhoaa suhteen ja se ei ole pornottoman osapuolen vastuulla. Olen miehelleni asiasta esittänyt kysymyksen, miten normaali pettäminen eroaa pornon parissa laukeamisesta ja kiihottamisesta? Mielestäni ei mitenkään. Jos parisuhteen osapuoli saa seksuaalisen tyydytyksensä katsomalla tois(t)en seksiä, se mielestäni lukeutuu pettämisen kriteereihin. Ja miksi pettäminen sitten sattuu? Siksi että se syö petetyn itsetunnon, itseluottamuksen, seksuaalisen halun. Ja mitä tämä tekee parisuhteelle? Varmasti jokainen osaa tahollaan tähän vastata.

    Pornon kehä on karu. Mies hakee tyydytyksen netistä ja näin ollen ei ole niin aktiivinen hakemaan sitä puolisostaan. Puoliso vaistoaa ettei ole haluttava. Mies hakeutuu kiihkeämmin nettiin. Nainen vaistoaa vielä enemmän olevansa ei haluttu. Mies jää kiinni. Naisen seksuaalinen itsetunto kokee suuren loukkauksen. Mies hakeutuu koko ajan nettiin saadakseen hyvää oloa jo nyt henkiseenkin tarpeeseen, loukkasihan hän naistaan. Nainen on riekaleina, sillä mies ei edes loukattuaan aseta maistaan etusijalle.

    Olen tehnyt itse päätöksen, jos minä naisena en ole mieheni seksuaalisen halun pääkohde, en voi tässä parisuhteessa olla. Enkä usko että olemme ainut tai edes harvinainen pariskunta ongelman kanssa.

    Liked by 1 henkilö

    • Ja nimenomaan tuo jo itsetuntonsa menettäneeseen naiseen kohdistuva arvostelu, että syy olisi hänen rajoittuneessa seksuaalisuudessaan, pitäisi antaa kumppanin harrastaa runkkausta pornon seurassa koska se on normaalia, olisit kokeilunhaluisempi etc on käsittämätöntä.

      Ja tätähän nimenomaan asiantuntijataho ylläpitää. Sooloseksi kunniaan! No ei, kun se parisuhdeseksi kunniaan! Itse en masturbointi, ei siihen ole mitään ihmeempää syytä, tulee luonnostaan, koska saan kiksit siitä että parsuhdeseksi tyydyttää halut. Kun on saanut vaikka odotella hetken niin sitä saamista arvostaa, sen eteen tekee kummasti töitä ja siinä tulee kokeiltua kaikkea. Siksihän siinä parisuhteessa ollaan, kavereiden kesken ei harrasteta seksiä.

      Olen lopen kyllästynyt olemaan syypää naisena miesten porno seikkailuihin. Onneksi omaan muista kokemuksista johtuen terveen itsetunnon, että tiedän olevani haluttava ja kykenevä sekä haluava. Mutta tämä ei valitettavasti koske kaikkia naisia. Ja porno itse parisuhteessa tapaa parisuhdeitsetunnon.

      Ja mitä tulee aiemmassa blogissa puhutusta ymmärryksestä ja anteeksiannosta pornonkatseluun. Jotta tähän päästään, on katselun syy pystyttävä myöntämään olevan lähtöisin katselijasta, ei kumppaneista ja myös sanottava se ääneen. Keskustelu tunteista, syistä, taustoista ja seurauksista on pystyttävä käymään rehellisesti kummankin puolelta, vaikka sitten häpeäpuna kasvoilla. Suomalaisilla miehillä on vaikeuksia tunnistaa tunteita ja ennen kaikkea puhua niistä. Jos sulla on kumppani joka haluaa sun haluavan häntä, puhu mies hyvä! Kyllä nainen antaa anteeksi, sillä vastalahjana nainen saa kokonaisen miehen heikkouksineen❤ mä haluan mun miehen kokonaan, huonoine ja hyvine puolineen, henkisesti ja fyysisesti. Hyvässä parisuhteessa alasti oleminen (fyysisesti ja psyykkisesti) omana itsenä antaa ne kaikista parhaimmat kiksit😉

      Liked by 1 henkilö

      • Kiitos kommenteistasi. Asia voi olla kyllä todella turhauttava ja hankala eritoten parisuhteessa eläville. Asiaa ei ole helppo ottaa puheeksi, varsinkin jos sitä ei aluksi pidä ongelmana, ja sitten kun se on, se on paisunut jo niin isoksi. Tuo ylemmässä kommentissa kuvaamasi kierteen syntyminen oli aika oivasti sanottu.

        Yhä enemmän alkaa tuntumaan, että tämä on ongelma monessa parisuhteessa. Uskon, että mitä enemmän näihin asioihin aletaan heräämään, näistä myös jossain vaiheessa aletaan tekemään jonkinlaista tutkimusta. Mielenkiintoista olisi kuinka iso prosentti parisuhteessa elävistä a) miehistä b) naisista kokee pornon katsomisen ongelmalliseski.

        Toivottavasti uskallatte, pystytte ja saatte kohdata tämän asian yhdessä, ja että parisuhde ei tähän kaatuisi. Tsemiä syksyyn!

        Tykkää

  15. Mia, kommentissasi puit kokemukseni ja ajatukseni sanoiksi, minulla vain asia ei ratkennut yhdessä kumppanin kanssa. En todellakaan ole rämettynyt ja pusikoitunut kukkahattu täti, vaan viriili ja vetävä ja seksuaalisesti mielellään aktiivinen nainen. Kokemukseni on lähes kymmenen vuotta kestäneestä suhteesta, joka alkoi seksuaalisesti hyvin aktiivisissa merkeissä. Seksi on minulle hyvin tärkeä osa elämää ja yksi merkittävä keino ilmaista läheisyyttä. Puolisoni pornon katselu kuitenkin johti siihen, että seksi elämämme lopahti ja lopulta myös kauniit sanat ja hellyys kaikkosivat, niin ettei niitä saanut edes pyydettäessä. Tilalle tuli haistattelu ja haukkuminen, minun syyllistäminen, kun en halunnut elää ilman läheisyyttä. Arjen pyörittäminen tuntui raskaalta tietäen, että tälle miehelle kelpaan vain tuomaan ruokaa pöytään sekä lasten hoitajaksi ja pyykin pesijäksi, yhden elämän tärkeimmistä perustarpeista hän jakoi jatkuvasti muiden kanssa.
    Ajattelin asiasta pitkälti samalla tavalla kuin sinä. Yritin kaikin tavoin käsitellä ongelmaa suhteessamme, mutta miehen mukaan tein aina jotain väärin. Yritin olla valmiina ja tarjolla tarvittaessa, yritin olla tyrkyttämättä, yritin puhumalla, olemalla hiljaa, ehdottamalla eri käytännön keinoja korjata tilannetta, ehdotin pornonkatsomista yhdessä jotta saisimme virikkeitä, lopulta oltua vuosia ilman minkään laista seksuaalista huomiota hain seksiä muualta… sekään ei korjannut suhdettamme, lopetin yrittämisen.
    Sinunkin esittämiä ajatuksia/kysymyksiä esittäessäni miehelleni tuli lopulta turpaankin, kun aihe oli miehelle niin vaikea. *Tätä edelsi tietysti minun syyllistäminen ja haukkuminen. Onneksi piinallinen suhde on nyt ohi ja mies ymmärsi lähteä pois. Surullista on, että entinen puolisoni vaihtoi perheonnen ruudussa vilkkuviin tisseihin ja vaginoihin, kun meillä oikeastaan muuten olisi ollut onnen avaimet kädessämme. Nyt hän on vapaa hakemaan nautintonsa mistä haluaa ja minulla on mahdollisuus löytää oma haluttavuuteni tässä maailmassa. Nyt minä voin eheytyä. Nyt lasten ei tarvitse aistia kiristynyttä tunnelmaa kotona. Nyt he saattavat ehkä jonain päivänä nähdä terveen parisuhteen mallin, jossa arkeen kuuluvat toisen vapaaehtoinen huomioiminen, hellyys ja arvostus sekä puolisoiden kiinnostus toisiaan kohtaa.

    En toki heittäydy jokaisen vastaantulevan flirttailijan syliin, vaikka miesten huomionosoitukset hivelevät ja korjaavat säröillyttä omakuvaa. Mutta, ah, miten mahtavalta tuntui päästessäni taas kokemaan se kun oma kiinnostuksen kohde on minusta kiinnostunut, haluaa koskettaa minua ja minä häntä. Se kun molemmat kunnioittavat toista ja haluavat toiselle hyvää. Olen taas ihminen, olen arvokas, olen taas läsnä jonkun kanssa, edes hetken, yhteydessä toiseen aikuiseen ihmiseen. Haluni on lahja toiselle, ja hän pitää sitä arvossa, olin niin kauan kaivannut sitä tunnetta, että saan tehdä jollekin hyvää.

    En voinut ex-miestäni pornon vaikutukselta pelastaa, sillä hän ei halunnut nähdä sitä ongelmana, mutta itseni pelastin ja se päätös pitää.

    Ps. Eroottinen materiaali ei ole minulle vierasta, olen itsekin joskus esiintynyt pornahtavissa kuvissa ja tapahtumissa. Nykyaikana porno netissä vaan on saanut aivan uudet mittasuhteet, jota luolamies/nais aivomme eivät pysty sulattamaan ongelmitta. Olen itse katsonut pornoa ja huomannut sen vaikutuksen aivokemiaani. Aluksi se helpottaa laukeamista, mutta pian huomasin tunteettomuuden hiipimisen seksuaalisiin ajatuksiin ja kun pelkkä pornosaitin etsiminen googlella saa dopamiinin roiskumaan aivoissa, sillä ei voi olla tekemistä oikean seksuaalisuuden kanssa, En halua rakastella tietokonetta. Itseasiassa sana rakastelu on aivan väärä termi puhuttaessa pornosta, en puhuisi itserakastelusta, ehkä ennemmin itseraiskauksesta, sellaisia piirteitä ainakin oma itsetyydytykseni pornon kanssa sai. Siksi olen katsonut parhaaksi olla kuluttamatta pornoa, etenkin kun olen seksuaalisesti muutenkin kovin herkkä, pelkkä mieshien tuoksu voi saada minut tyydyttymään ja oma mielikuvitukseni riittää tuottamaan laukeamisen lähes koska tahansa, jopa ilman käsikontaktia. Voi tietysti olla että porno ei sovi minulle nimenomaan tämän seksuaalisen herkkyyteni vuoksi. Mutta tulipahan nyt todettua, ja viimeisen parisuhteen myötä todennettua, ettei se sovi myöskään sellaiseen parisuhteeseen jossa olen mukana.

    Pps. Tsemppiä Tonille, tulin katsomaan miten sinun lakko pitää, ja näyttää pitäneen. Olet tehnyt todella hienon työn avatessasi keskustelua aiheesta. Toimit monelle vertaistukea ja blogi on antanut myös monelle kanavan purkaa tuntojaan arkaluontoisesta aiheesta. Toivottavasti tämä toisi myös uutta näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka tuntuu olevan nykyään kovin yksisilmäistä.

    Liked by 1 henkilö

    • Penny, tarina kuulostaa kovasti aviomieheni ja minun suhteeltani, joka päättyi eroon. Erotuksena se, että useasti jouduin puoliväkisen seksin kohteeksi, jossa ensin oli runkattu ties mitä aikoja koneen kanssa mutta loppu kliimaksi piti päästä purkamaan minuun. Kuinka alentavaa olla tekopillun korvike, joka kelpasin vain tyhjennykseen virtuaalibarbien hoitaessa kiihotukseen ja mielikuvat. Yök! Tuon koin vielä epäoikeudenmukaisempana kuin salapornoilun. Ja jos kehtasin kieltäytyä tästä yksipuolisesta toiminnasta, oli helvetti irti. Turpaani en kyllä koskaan saanut, mutta henkinen pahoinpitely oli rankkaa.

      Mutta kuten ex:ni, kuullostaa sinun ex:si täysin kykenemättömältä kohtaamaan omat tunteensa ja toimintansa. On niin paljon helpompaa vetää pussi päähän ja syyttää omista virheistä muita, tämähän on ihan tavis pettämisessä aika yleinen kuvio. Ei heikko ihminen kykene muuta kuin mollaamaan ja alentamaan toista, jottei itse kokisi olevansa niin pohjasakkaa.

      Se on niin surullista, kuinka paljon toista voi syödä henkisesti sirpaleiksi toiminnallaan.

      Joskus on käytävä pohjalla, jotta näkee sen mihin haluaa ponnistaa. Ja se ponnistus, itsensä eheytyminen on hidas mutta antoisa tie! Sen jälkeen tiedät missä rajasi on, mitä voit hyväksyä ja mitä et, mutta ennen kaikkea, tiedät mitä voit tarjota😉

      Minusta suurin menetys on nykyisellä miehelläni, joka ei yksinkertaisesti näe mitä minulla on tarjota kokemuksieni ja itsetutkiskelujeni synnyttämänä. Ääneen on nyt sanottu, tämä loppuu jos muutosta ei tapahdu. Pelkään vain pahoin että hän ei yksinkertaisesti tajua koukuttumistaan. Onneksi sydän on kuitenkin hällä kohdillaan, kertaakaan pornon käytöstä minua ei ole syyllistetty, enemmänkin hän häpeää silmät päästään kun asia putkahtaa esiin.

      Penny, tsemppiä ja armeliaisuutta matkallesi, ja nauti maallisista seikkailuistasi, olet ne todellakin ansainnut😉

      Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s